Irbesartaani

Irbesartaani on angiotensiinireseptorin salpaaja ja siten verenpainelääke.[4]

Irbesartaani
Irbesartaani
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-Butyyli-3-({4-[2-(2H-1,2,3,4-tetratsol-5-yyli)fenyyli]fenyyli}metyyli)-1,3-diataspiro[4.4]non-1-eeni-4-oni
Tunnisteet
CAS-numero 138402-11-6
ATC-koodi C09CA04
PubChem 3749
DrugBank DB01029
Kemialliset tiedot
Kaava C25H28N6O 
Moolimassa 428.5 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus nieltynä 60–80%[1]
Proteiinisitoutuminen noin 96 %[1]
Metabolia nieltynä yli 61% erittyy muuntumattomana,[2] loput: maksan CYP2C9 tai glukuronidaatio[1]
Puoliintumisaika 11–15 h[1]
Ekskreetio nieltynä noin 20 % virtsassa, loput ulosteessa[1]
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D(US)[3]

Reseptiluokitus


Antotapa nieltynä[1]

Suomessa on myynnissä 75 milligrammaa (mg), 150 mg ja 300 mg irbesartaania sisältäviä tabletteja kauppanimellä Aprovel.[1] Irbesartaanivalmisteita on muissa maissa myynnissä myös nimellä Avapro.[5]

FDA hyväksyi irbesartaanin USA:n lääkemarkkinoille syyskuussa 1997.[6]

Käyttö

Suomessa irbesartaania käytetään nieltynä alentamaan korkeaa verenpainetta, jolle ei ole tunnistettu selkeää aiheuttajaa (essentiaalinen hypertensio), tai hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan pahenemista tyypin 2 diabetesta potevilla.[1]

Irbesartaania ei suositeta primäärisen hyperaldosteronismin aiheuttaman verenpaineen laskemiseen,[1] sillä sen teho on tässä tilanteessa huono. Teho on aldosteronismin hoidossa huono myös muiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden kohdalla.[7]

Annostus riippuu lääkärin määräyksestä ja annos otetaan säännöllisesti ja ruokailusta riippumatta. Verenpaineen hoidossa aloitusannos on usein 75 milligrammaa (mg) kahdesti vuorokaudessa (vrk) eli 150 mg/vrk. Tarvittaessa annos korotetaan 300 mg/vrk asti. Munuaisten vajaatoimintaa potevilla diabeetikoilla aloitusannos on usein 150 mg/vrk. Tämä pyritään usein vähitellen korottamaan 300 mg/vrk asti.[1]

Vasta-aiheet ja huomiot

Irbesartaanin käytössä huomioitavia asioita ovat muun muassa:

  • lääkettä ei tule käyttää, jos käyttää samaan aikaan aliskireeniä ja sairastaa diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa.[1]
  • muun muassa ripuli, oksentelu, vähäsuolainen ruokavalio ja nesteenpoistolääkkeet voivat alentaa veren tilavuutta tai natriumpitoisuutta liikaa. Nämä ongelmat tulee korjata ennen lääkkeen käytön aloittamista.[1]
  • irbesartaanin käytön estää raskaus, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. Sen käyttöä tulee välttää myös raskauden alkuvaiheessa ja imetyksen aikana.[1]
  • ACE-estäjien ja muiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden käyttö lisää haittavaikutusten riskiä eikä ole suotavaa. Eri tyypin verenpainelääkkeitä, kuten nesteenpoistolääkkeitä, voidaan kuitenkin yleensä käyttää lääkärin määräyksestä.[1]
  • lääke lisää kehon kaliumpitoisuuksia ja muiden kaliumia lisäävien tekijöiden kanssa tämä voi aiheuttaa hyperkalemiaa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kaliumsuolojen käyttö, muut kehon kaliumpitoisuuksia lisäävät lääkkeet ja munuaisten vajaatoiminta.[1]
  • lääke vähentää litiumin poistumista kehosta, joten litiumin käyttö lääkekuurin aikana ei ole suotavaa.[1]

Haittavaikutukset ja yliannostus

1:llä 10:stä ilmenee korkeaa veren kaliumpitoisuutta eli hyperkalemiaa. 1:llä 100:sta ilmenee huimausta, pystyasentoon liittyvää alhaista verenpainetta (ortostaattinen hypotensio), pahoinvointia, uupumusta tai veriplasman kreatiinikinaasiarvon nousua. 1:llä 1000:sta ilmenee punoitusta, syketiheyden kasvua, ripulia, närästystä, yskää, keltaisuutta, rintakipua, muita kipuja tai sukupuolitoimintojen häiriöitä.[1]

Yliannostus aiheuttaa muun muassa hyvin matalaa verenpainetta ja sydämen sykkeen nopeutumista tai sitten sen hidastumista. Oksettaminen, vatsahuuhtelu ja aktiivihiilen antaminen voivat olla sopivia hoitotoimenpiteitä. Hemodialyysi ei poista irbesartaania verestä.[1]

Toimintamekanismi

Irbesartaani on ATR-estäjä. Se on hyvin spesifinen ei-kilpaileva AT1-reseptorien antagonisti.[5] Se vie siis reseptorissa sitoutumispaikkoja angiotensiiniltä II, jolloin angiotensiinin II kyky aktivoida reseptoreita alenee. Aktivointi johtaisi verisuonten supistumiseen ja aldosteronin tuoton kasvuun. Nämä vaikutukset lisäisivät verenpainetta.[4]

Irbesartaanin affiniteetti (Kd) AT1-reseptoreille on 1.9±1.1 nM.[8] Se sitoutuu paljon voimakkaammin reseptoreihin kuin monet muut ATR-estäjät, kuten kandesartaani, valsartaani tai losartaani.[4]

Farmakokinetiikka

Nieltynä irbesartaanin maksimipitoisuus veressä saavutetaan 1.5–2 tunnin kuluttua. Noin 6 % alkuperäisannoksesta glukuronidoituu maksan irbesartaaniglukuronidiksi, joka on päämetaboliitti. Osa taas hapettuu maksan CYP2C9-entsyymin vaikutuksesta tai vähemmässä määrin CYP3A4:n avulla. Ainakaan CYP2C9:hen vaikuttava varfariini tai digoksiini ei vaikuta merkittävästi irbesartaanin tehoon.[1] Vähintään 61 % alkuperäisannoksesta erittyy 24 tunnissa muuntumattomana.[2]

Lähteet
  1. Aprovel, INN-irbesartan ema.europa.eu. Viitattu 3.11.2019.
  2. Avalide 5.3.2019. sanofi-aventis Canada Inc. Viitattu 3.11.2019.
  3. Irbesartan Drugs.com. Viitattu 3.11.2019.
  4. S Miura, SS Karnik, K Saku: Angiotensin II type 1 receptor blockers: class effects vs. molecular effects. Journal of the renin-angiotensin-aldosterone system, 2011, 12. vsk, nro 1, s. 1–7. PubMed:20603272. doi:10.1177/1470320310370852. ISSN 1470-3203. Artikkelin verkkoversio.
  5. PD Kennewell et al: Comprehensive medicinal chemistry II, s. 157. Elsevier, 2007. ISBN 9780080450445. doi:10.1016/B0-08-045044-X/00003-1.
  6. X Zhang et al: Management of hypertension using olmesartan alone or in combination. Cardiology and Therapy, 2017, 6. vsk, nro 1, s. 13–32. PubMed:28258390. doi:10.1007/s40119-017-0087-5. ISSN 2193-6544. Artikkelin verkkoversio.
  7. Candesartan cilexetil 4 mg tablets - Summary of Product Characteristics (SmPC) - (emc) www.medicines.org.uk. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 3.11.2019.
  8. M Fujino et al: A small difference in the molecular structure of angiotensin II receptor blockers induces AT1 receptor-dependent and -independent beneficial effects. Hypertension research, 2010, 33. vsk, nro 10, s. 1044–1052. PubMed:20668453. doi:10.1038/hr.2010.135. ISSN 0916-9636. Artikkelin verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.