Irakin levottomuudet

Irakin väkivaltaisuudet kiihtyivät varsin pian Yhdysvaltojen vetäydyttyä maasta. Vuosi 2013 oli erittäin väkivaltainen,[1] ja maan levottomuuksia pahensi Syyrian sisällissota. Väkivaltaisuuksilla on uskonnollisia, etnisiä ja poliittisia piirteitä.[2] Irakin levottomuudet ovat sekoittuneet myös naapurimaiden Syyrian ja Libanonin levottomuuksiin ja ne ovat saaneet sisällissodan piirteitä. Konfliktissa on saanut surmansa tuhansia siviilejä.[3]

Pääartikkeli: Irakin kriisi

Vuonna 2014 Irakin hallinto menetti maan pohjoisosan hallinnan Isis-islamistijärjestölle. Islamistit valloittivat muun muassa Mosulin kaupungin kesäkuussa ja julistivat alueelle kalifaatin.[4]

Islamistit antoivat Mosulin kristityille vaihtoehdoiksi kääntyä islamiin, lähteä kaupungista tai tulla teloitetuksi, jolloin tuhannet kristityt pakenivat alueelta.[5] Sama on jatkunut muilla Isiksen hallitsemilla alueilla, ja Isistä on syytetty kansanmurhasta. Myös eriuskoisia jesidejä on vainottu. Useita tuhansia jesidejä on paennut vuoristoon, jonne heidät on piirritetty.[6]

Yhdysvallat aloitti ilmaiskut ja ruoka-avustuslähetykset islamistien hallitsemille alueille elokuussa 2014.[7][8]

Lopulta vasta vuonna 2017 Isis saatiin perääntymään. Joulukuussa 2017 Irakin pääministeri ilmoitti, että viimeisetkin Isis-taistelijat olivat poistuneet Irakista.[9]

Vuoden 2017 lopulla Irakin asevoimat ottivat yhteen samalla puolella taistelleiden kurdien Peshmerga-joukkojen kanssa. Kurdit olivat järjestäneet Irakin Kurdistanissa kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja Peshmergat olivat laajentaneet kurdien hallitsemia alueita Isisin jäljiltä. Irakin asevoimat löivät kurdit Kirkukissa, minkä jälkeen kurdit sopivat vetäytyvänsä autonomiselle alueelleen ja vetäytyvän itsenäisyyshankkeesta.[10]

Isis on jatkanut terrori-iskujen tekemistä Irakin alueella,[11] minkä vuoksi maahan jäi paljon Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä.[12]

Vuosina 2018–2019 Irakissa oli laajoja protesteja, muun muassa elinkustannusten nousua vastaan. Syksyllä 2019 oli suuri protestiaalto.[13]

Irakin shiiamilitiat tunkeutuivat Yhdysvaltain suurlähetystöön Bagdadissa 31. joulukuuta 2019.[14] Vain muutama loukkaantui, eikä kukaan kuollut. Yhdysvallat kosti lähetystöhyökkäyksen ilmaiskulla lentoasemalle, joka tappoi Iranin ulkomaan sotatoimista vastanneen kenraali Qassem Suleimanin.[15]

Tämä laukaisi uuden kriisin: Irakin hallitus vaati yhdysvaltalaisia poistumaan maasta.[16] Yhdysvaltojen sotavoimat poistuivat Irakista joulukuussa 2021, joskin maahan jäi joitakin sotilasneuvojia asiantuntijatehtäviin.[12]

Irakin poliittiinen kriisi käytännössä alkoi marraskuun 2021 vaalien jälkeen, kun osa poliittisista shiiajärjestöistä ei tunnustanut vaalitappiota. Tämä johti väkivaltaisiin yhteenottoihin Bagdadissa.[17]

Maahan ei saatu muodostettua hallitusta ja eri puoleet ja poliittiset ryhmät riitelivät keskenään. Yksi shiiryhmittymä miehitti Irakin parlamenttirakennuksen protestiksi heinäkuussa 2022. Merkittävä shiiajohtaja Muqtada al-Sadri ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta heinäkuussa, mikä laukaisi väkivaltaiset levottomuudet shiiojen kesken. Irakin asevoimat julisti maahan ulkonaliikkumiskiellon.[18]

Maahan ehdotettiin ennenaikaisia vaaleja,[19] mutta poliittiinen kriisi rauhoittui lokakuussa, kun parlamentti äänesti maan uudeksi presidentiksi Abdul Latif Rashidin ja Mohammed Shia al-Sudani sai muodostettua hallituksen.[20][21]