Intian dominio
Intia oli ennen itsenäistymistään Yhdistyneestä kuningaskunnasta 15. elokuuta 1947 ja tasavallan julistamista 26. tammikuuta 1950 Kansainyhteisöön kuulunut itsenäinen dominio, Yrjö VI valtionpäämiehenään. Valtio luotiin Indian Independence Act 1947:n mukaan ja muutettiin Intian tasavallaksi Intian perustuslain promulgaation jälkeen vuonna 1950.[1]
Intian dominio Dominion of India |
|||
---|---|---|---|
1947–1950 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
Kuningas | Yrjö VI | ||
Pääministeri | Jawaharlal Nehru | ||
Pääkaupunki | New Delhi | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 3 287 263 km² | ||
Valuutta | Intian rupia | ||
Lyhenne | IN | ||
Edeltäjä | Brittiläinen Intia | ||
Seuraaja | Intia |
Kuningas oli Intian dominiossa kenraalikuvernöörin edustamana. Kenraalikuvernööriä ei kuitenkaan nimitetty varakuninkaaksi kuten Brittiläisessä Intiassa. Varakuninkaan virka lakkautettiin Intian itsenäistyessä. Kaksi kenraalikuvernööriä oli virassa itsenäistymisen ja tasavallaksi siirtymisen välillä: Louis Mountbatten vuosina 1947–1948 ja Chakravarti Rajagopalachari vuosina 1948–1950. Jawaharlal Nehru toimi tänä aikakautena Intian pääministerinä.
Lähteet
- Winegard, Timothy C.: Indigenous Peoples of the British Dominions and the First World War. Cambridge University Press, 2011. (englanniksi)