International Harvester Travelall

Travelall oli International Harvester Companyn vuosina 1953 – 1975 valmistama suurikokoinen henkilöauto (station wagon). Mallin perustana käytettiin IH:n kevyiden lava-autojen alustaa, jolle oli suunniteltu umpikori henkilökuljetuksia varten.

International Travelall
Valmistustiedot
Valmistaja International Harvester
Valmistusvuodet 1953 – 1975
Korimalli 3/4/5-ovinen wagon
Edeltäjä International K- ja KB wagon

Mallin historia

Travelall-mallien juuret ulottuvat 1940-luvun loppuvuosiin. Tuolloin joitain kappaleita umpikorisia K-sarjan panel van -pakettiautoja muutettiin lentoyhtiöiden matkustajakäyttöön, lisäämällä niihin sivuikkunat ja takaistuimet. Samalla tavoin valmistettiin vuonna 1952 joitain kappaleita L-sarjan malleja, mutta nämäkään eivät vielä kantaneet Travelall-nimeä. Vuoteen 1952 asti International Harvester station wagonit olivat pääsääntöisesti jonkin ulkopuolisen autokorivalmistajan tekemiä puukorisia ja -kylkisiä eli woodie-versioita. Vuonna 1953 markkinoille esitellyn uuden R-sarjan myötä IH alkoi valmistaa henkilökuljetuksiin soveltuvaa versiota tehtaan omana vakiomallina. Mallinimenä tällä sivuikkunoilla ja kahdella tai kolmella penkkirivillä varustetulla versiolla oli Travelall, ja vaikka se ei ollutkaan oma itsenäinen mallisarjansa, rintapellin kyljen International-tunnuksen alla oli Travelall-tunnus. Travelallissa käytettiin samoja 115 tuuman (2921 mm) akselivälillä olevia alustoja kuin panel vaneissa ja kevyissä pick-upeissa. Travelall oli varustettu kaksiosaisella, ylös- ja alaspäin aukeavalla takaluukulla, mutta malliin oli mahdollista valita myös sivulle aukeavat pariovet. Seuranneissa S-, A- ja B-sarjoissa Travelall pysyi edelleen umpikylkisten vanien alaversiona. Travelall erotettiin omaksi varsinaiseksi mallikseen vuonna 1969, International Harvester Light Line-malliston uudistusten myötä.[1]

Vuosien varrella Travelallista tehtiin lukuisia erilaisia muunnoksia mm. korotetulla katolla ja pidennetyllä akselivälillä. Käyttökohteina näissä oli esim. sairaskuljetukset, koulukuljetukset sekä lentokenttien matkustajaliikenne. Yksi tunnetuimmista International Harvestereita muokanneista autokorivalmistajista oli Springfield Equipment Company.[1]

Vuodesta 1956 lähtien Travelall oli mahdollista valita nelivetoisena versiona. Moottoreina käytettiin pääsääntöisesti IH:n omia moottoreita, 1950-luvun Silver Diamond 220- tai 240 -rivikuutosista 1970-luvun 392 V8-moottoriin. Joihinkin viimeisimpiin malleihin asennettiin myös AMC:n V8-moottori. Vaihteistoina oli joko automaattinen tai 3-, 4-, tai 5-portainen manuaalivaihteisto. Viisiportainen manuaalivaihteisto oli valinnaisena vaihtoehtona, noin vuodesta 1966 vuoteen 1973. Viides vaihde oli joko varsinainen vaihde, välityssuhteeltaan 1:1 tai neliportaisen laatikon jatkeena ollut ylivaihdeyksikkö samalla välityssuhteella.[2] Vuoden 1971 Travelall- ja pick-up -mallien yhtenä valinnaisvarusteena oli Bendix Corporationin kehittämä, auton takajarruihin vaikuttava lukkiutumaton jarrujärjestelmä, nimeltään Adaptive Braking System.[3] Eräs markkinoiden ensimmäisistä ABS-järjestelmistä jäi harvinaiseksi lisävarusteeksi, lähinnä korkean hintansa vuoksi.

Ensimmäinen sukupolvi (1953 – 1957)
International R / S Travelall

International R-110 Travelall
Valmistustiedot
Valmistaja International Harvester
Valmistusvuodet 1953 – 1957
Korimalli 3-ovinen wagon
Teknisesti samankaltaisia International R- ja S panel van
Tekniset tiedot
Moottori International Harvester Silver Diamond 220 OHV rivi-6
Mitat
Akseliväli 115" (2921 mm)

Vuodesta 1953 vuoteen 1957 R- ja S-sarjojen Travelalleissa oli kaksi sivuovea. S-sarjan Travelallit olivat saatavana sekä S-110, että raskaampana S-120 versiona, jälkimmäinen vuodesta 1956 lähtien myös nelivetoisena. Kaikki eri versiot käyttivät samaa 115 tuuman akselivälillä olevaa alustaa sekä 100 bhp-hevosvoimaista (90 netto-hv), kuusisylinteristä rivimoottoria.[4] Kaksiovisten mallien takapenkille pääsy oli järjestetty ylös ja eteen kääntyvällä oikeanpuoleisella etuistuimella.

Mallisarjan vaihtuessa R-sarjasta S-sarjaksi myös Travelall sai uuden keulan.

Toinen sukupolvi (1958 – 1960)
International A / B Travelall

International B-120 Travelall
Valmistustiedot
Valmistaja International Harvester
Valmistusvuodet 1958 – 1960
Korimalli 4-ovinen wagon
Teknisesti samankaltaisia International A- ja B panel van
Tekniset tiedot
Moottori International Harvester Silver Diamond 220 OHV rivi-6
International Harvester Silver Diamond 240 OHV rivi-6
Mitat
Akseliväli 115" (2921 mm)

Vuonna 1957 esitelty A-sarja ("A" tuli sanasta "Anniversary", juhlistaen International Harvesterin 50-vuotista taivalta hyötyajoneuvojen valmistajana) tarjosi toisen sivuoven auton oikealle kyljelle, helpottamaan takapenkille kulkemista. Mallin sai A-100-, 110- ja 120 -alaversioina, viimeksimainitun myös nelivetoisena. Moottoreina näissä oli International Harvesterin oma kuusisylinterinen OHV-rivimoottori, tehoiltaan, versiosta riippuen, 113 - 154 hv (bhp).[5] Keulan muotoilu oli samanlainen kuin A-sarjan pick-upeissa ja panel vaneissa.

IH täydensi tarjontaansa A-sarjaan lisätyllä Travelette-mallistolla, joka oli crew-cab eli miehistöohjaamolla varustettu malli. Sillä täytettiin aukko lavamallien ja Travelall-sarjan välissä. Travelall-sarjan tavoin Travelettessa oli oikealla sivulla kaksi ovea.

Mallien ulkonäkö muuttui vuonna 1959 esitellyn B-sarjan myötä, joka oli oikeastaan A-sarjan facelift. Tätä sarjaa valmistettiin vuoteen 1961.

International A-120 Travelette 4x4


Kolmas sukupolvi (1961 – 1968)
International C / D Travelall

1965 IH D-1100 Travelall
Valmistustiedot
Valmistaja International Harvester
Valmistusvuodet 1961 – 1968
Korimalli 5-ovinen wagon
Muotoilija Ted Ornas
Teknisesti samankaltaisia International C- ja D panel van
Tekniset tiedot
Moottori IH BG 241 OHV rivi-6
IH BG 265 OHV rivi-6
IH SV 266 "Comanche" V8
IH SV 304 "Comanche" V8
IH SV 345 "Comanche" V8
Mitat
Akseliväli 119" (3022 mm)
1965 IH D-1100 Travelall

Huhtikuussa 1961 Travelall-sarja sai osakseen samat muutokset kuin muu kevyt hyötyajoneuvomallisto. Uusi C-sarjan Travelall sai mm. etupyörien vääntösauvajousituksen lla varustetun, täysin uuden alustan. Matalammalla uivan korin lisäksi näkyvin muutos olivat ajovalot, jotka olivat nyt rinnakkain sekä uusi maski. Etupyörien eteenpäin siirtämisen myötä Travelall-mallien akseliväli kasvoi 119 tuumaan (3022 mm). Näin keulan lähestymiskulma saatiin pidettyä matalammalla kulkevasta korista huolimatta kohtuullisena.[6]

C-sarjan mallit oli varustettu joko sivulle kääntyvillä pariovilla alastaittuvalla takaluukulla, joka oli nyt varustettu sähkötoimisesti luukun sisään vetäytyvällä ikkunalla. C-sarjan Travelette sai takaovet molemmille kyljillensä, ensimmäisenä tämän luokan amerikkalaisvalmisteisena ajoneuvona.[6]

Mallisarja uudistettiin D-sarjaksi vuonna 1965. Seuraavina vuosina mallisarjan kokemat muutokset olivat ulkonäköön kohdistuvia, lähinnä maskin ilmettä vaihdettiin vuosittain.[7]

C-120 Travelette


Neljäs sukupolvi (1969 – 1975)
International Travelall
Valmistustiedot
Valmistaja International Harvester
Valmistusvuodet 1969 – 1975
Korimalli 5-ovinen wagon
Teknisesti samankaltaisia International Harvester Light Line panel van
Tekniset tiedot
Moottori AMC 232 rivi-6
V-400 V8
IH SV 304 "Comanche" V8
IH SV 345 "Comanche" V8
IH SV 392 "Comanche" V8
Mitat
Akseliväli 119" (3022 mm)

Vuoden 1969 alkupuoliskolla esiteltiin täydellisen muodonmuutoksen läpikäynyt Travelall-mallisto. Malli julkaistiin samaan aikaan uuden 1000 D-sarjan pick-up -malliston kanssa. Tähän asti Travelall oli ollut IH:n kevyeseen lava-autosarjaan kuulunut versio, mutta neljännen sukupolvensa myötä se nostettiin omaksi mallikseen.

Malliston ulkonäkö oli ajanmukainen ja siinä oli paljon yhdennäköisyyttä pienemmän Scout-maastohenkilöauton kanssa. Moottorivaihtoehtoina 1000-, 1100- ja 1200 D-sarjan Travelall malleille oli AMC:n 232 cid (3802 cm3) kuusisylinterinen rivimoottori sekä kolme IH:n omaa V8-moottoria, iskutilavuudeltaan 304 cid (4982 cm3), 345 cid (5653 cm3)ja 392 cid (6424 cm3). Moottoreiden teho, versiosta riippuen oli 145 – 253 hv (108 – 189 kW). 1100- ja 1200-versioihin oli valinnaisena varusteena saatavilla neliveto.[8] Vuosina 1973 - 1974 IH ei kyennyt itse toimittamaan riittävää määrää 392 cid V8-moottoreita, joten noina vuosina Travelall-sarjan isoimpana moottorivaihtoehtona oli AMC:n 401 cid (6571 cm3) V8, kaksikurkkuisella kaasuttimella varustettuna. IH:n käyttämä koodi tämän moottorin kohdalla oli V-400.

Huonosti myynyt rivikuutonen pudotettiin pois valikoimasta vuonna 1972. Vuoden 1973 öljykriisi romahdutti autojen kysynnän hetkellisesti ja aiheutti muutoksia myös valmistajien tuotelinjoissa. Vuoteen 1975 saavuttaessa moottorivaihtoehtoina oli jäljellä enää IH:n omat V8:t, niidenkin moottoriteho oli moottoreiden saastelaitteiden myötä laskenut välille 141 – 172 hv (105 – 128 kW).[9]

Ostajien tyytyväisyydestä ja merkkiuskollisuudesta[8] (asiaa kysyttäessä 92,4% Travelallin omistajista sanoi ostavansa uuden saman merkkisen ja mallisen auton) huolimatta Travelall-sarjan myynti jatkoi tasaista laskuaan ja niiden valmistus lopetettiin toukokuussa 1975.

Wagon Master

Vuosina 1973 ja 1974 markkinoilla oli tarjolla Travelallin versio nimeltään Wagon Master. Tässä mallissa oli Travelette-mallien tavoin yhtenäinen ohjaamo joka loppui toisen penkkirivin jälkeen ja tavaratila oli avoin lava. Wagon Master oli tarkoitettu amerikkalaisten suosiman puoliperä-matkailuvaunun vetämiseen, vetopöytä (fifth wheel) sijoitettiin auton lavalle.

Lähteet

Aiheesta muualla
Toinen sukupolvi
Kolmas sukupolvi
Neljäs sukupolvi
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.