Intel Nehalem

Intel Nehalem on Intelin vuoden 2008 lopulla [1] julkaistun suoritinarkkitehtuurin nimi. Intel nimesi ensimmäiset arkkitehtuuriin perustuvat kuluttajamarkkinoille suunnatut suorittimet Core i7:ksi.[2][3] Yhtiö julkaisi arkkitehtuurin jo vuoden 2007 puolella, mutta siihen perustuvat suorittimet tulivat markkinoille vasta vuonna 2008. Nehalem-arkkitehtuurin korvasi myöhemmin Westmere-arkkitehtuuri.

Intelin suoritinydinten suunnitelmat NetBurstista Skylakeen

Suorittimet valmistettiin 45 nanometrin prosessilla.[2] Jokainen prosessori sisältää neljä ydintä ja kolmikanavaisen muistiohjaimen.[4] Retail-prosessorien mukana tuleva vakiojäähdytin oli myös uusittu.

Nehalemiin perustuvat Core i7 -suorittimet käyttivät uutta LGA1366-suoritinkantaa. Samalla niiden suoritinväyläratkaisu on korvattu uudella QuickPath Interconnect -kytkennällä.[5][6] Nehalemissa jokaisella ytimellä on oma L2-välimuisti.[7]

Vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla Intel toi markkinoille Nehalem-arkkitehtuuriin perustuvat Core i5 -suorittimet.[8] Core i5 -suorittimet eivät asennu LGA1366-suoritinkantaan, vaan käyttävät LGA1156-suoritinkantaa.[8][9] Prosessoreita tukee emolevypiirisarja P55, johon suoritin on yhteydessä DMIn kautta. [8][9][8] Core i5 -suorittimissa on kaksikanavainen muistiohjain.[8]

Ominaisuuksia

  • Suorittimet tukevat vain DDR3-muistityyppiä. Suorittimeen on integroitu muistiohjain, jonne se on siirretty pohjoissillasta. [10]
  • Nehalem skaalautuu 1–8 suoritinytimelle. [10]
  • 731 miljoonaa transistoria neljän ytimen versioissa.
  • Simuloitu moniytimellisyys. Ominaisuus esiteltiin jo Pentium 4 −suorittimissa.[10]
  • Nehalemit tukevat SSe4.2-käskyjä.[10]
  • Nehalemissa on Turbo Mode, joka hyödyntää suorittimien ylikellottuvuutta.[10]
  • Nehalemissa on Core 2 -suorittimiin verrattuna syvemmät puskurit ja parempi haarautumisen ennustaminen.[10]

Nimeämiskäytäntö

Nehalemiin perustuvat Core i7 -suorittimet ovat tulleet käyttöön hitaasti Core 2 Duo -suorittimien vahvasta tarjonnasta johtuen. Intel jatkaa keskittymistään Core-brändinimeen ja markkinoille on tuotu Core i5- sekä Core i3-suorittimia. Tästä huolimatta Intel ei ole aikeissa luopua Pentium, Atom- ja Celeron-brändinimistä. Intel päätti yksinkertaistaa suorittimien nimeämiskäytäntöä, jonka perusteella tulevaisuudessa Core i7 -suorittimia myydään high end -käyttöön, Core i5 -suorittimet kuluttajakäyttöön ja Core i3 -suorittimet alempaan hintaluokkaan. Pentium-nimi säilyy jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuissa suorittimissa. Celeron-nimi säilyy erittäin halvoissa suorittimissa sekä Atom minikannettavissa.[11]

Muuta

Intelin toimitusjohtaja Paul Otellnin mukaan Nehalem arkkitehtuuriin perustuvia suorittimia on toimitettu huhtikuussa 2009 jo lähes miljoona kappaletta. [12]

Lähteet

  1. Computex 2008: Intel Nehalem murskaava 3DMark Vantagen CPU-testissä plaza.fi. 3.6.2008. Arkistoitu 7.2.2011. Viitattu 23.2.2014. .
  2. Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 9.8.2008. Viitattu 10.8.2008.
  3. Nehalem = i7: Intel unveils new Core processor brandArkistoitu kopio tgdaily.com. 10.8.2008. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 23.2.2014.
  4. Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 9.8.2008. Viitattu 10.8.2008. .
  5. Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 3.8.2008. Viitattu 10.8.2008.
  6. George Ou: Details of Intel CSI "QuickPath" released zdnet.com. 28.8.2007. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
  7. Muropaketti plaza.fi. 2008. Arkistoitu 26.6.2008. Viitattu 10.8.2008.
  8. http://plaza.fi/muropaketti/core-i5-julkaistaan-vasta-lokakuussa (Arkistoitu – Internet Archive).
  9. http://plaza.fi/muropaketti/artikkelit/prosessorit/intel-core-i5-750-i7-870-lynnfield (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Intelin Nehalem-arkkitehtuuri & Core i7-920 (2,66 GHz) 2009. Muropaketti. Arkistoitu 21.5.2009. Viitattu 24.2.2014.
  11. Intelin Nehalem-arkkitehtuuri & Core i7-920 (2,66 GHz) 7.11.2008. Muropaketti. Arkistoitu 17.8.2010. Viitattu 24.2.2014.
  12. http://plaza.fi/muropaketti/intel-toimittanut-miljoona-nehalem-prosessoria (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.