Ingalill
Ingalill on ruotsalainen naisen etunimi. Se voidaan tulkita Inga-nimen deminutiivimuodoksi (’Inga pieni’) tai nimien Inga ja Lill yhdistelmäksi.[1][2][3] Nimestä on käytetty myös kirjoitusasua Inga-Lill.[4]
Ingalill | |
---|---|
Nimipäivä | |
– suomenkielinen | – |
– ruotsinkielinen | 20. kesäkuuta |
– ortodoksinen | – |
Muunnelmia | Inga-Lill |
Vastineita eri kielissä | – |
Nimen alkuperä | ruotsalainen nimi |
Ruotsissa nimen teki tunnetuksi Gustaf Fröding runoelmallaan ”Ingalill” (1891). Ristimänimenä Ingalill esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1896.[4][5]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on vuoteen 2020 mennessä tilastoitu 449 Ingalill-nimistä naista. Nimeä on annettu varsinkin 1920–1940-luvuilla syntyneille suomenruotsalaisille.[5][6]
Nimipäivät
Ingalill viettää nimipäivää suomenruotsalaisessa almanakassa 20. kesäkuuta ja Ruotsin almanakassa 25. lokakuuta.[1][7]
Lähteet
- Ingalill isof.se. Päivitetty 13.8.2020. Institutet för språk och folkminnen. Arkistoitu 25.10.2020. Viitattu 15.12.2020. (ruotsiksi)
- Alhaug, Gulbrand: Ingalill Store norske leksikon. Päivitetty 8.7.2020. Viitattu 15.12.2020. (norjaksi)
- Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 113. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 166. Tredje upplagan. Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8. (ruotsiksi)
- Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 106. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
- Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Ingalill”) 14.12.2020. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 15.12.2020.
- Nimipäivähaku (hakusana ”Ingalill”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 15.12.2020.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.