Infibulaatio

Infibulaatio eli ns. faraoninen ympärileikkaus, on äärimmäinen naisen sukupuolielinten silpomisen (ns. naisen ympärileikkauksen) muoto, jossa tytön ulkoiset sukuelimet poistetaan. Tyttöjen ympärileikkauksia nimitetään yleisesti sukuelinten silpomiseksi, joka paremmin kuvaa leikkauksen tekotapaa.

Naisen sukuelinten silpomisen muodot. Infibulaatio kuvattu tyyppinä III
Naisen sukuelinten silpomisen levinneisyys Afrikassa ja Lähi-idässä 2016 UNICEFin mukaan. Kaikista maista tietoa ei ole saatavilla.

Leikkaus suoritetaan, jotta tytön tuleva aviomies voisi varmistua tytön olevan neitsyt. Aikanaan aviomies lävistää suljetun vaginan peniksellään tai veitsellä, mikä usein vaurioittaa elimiä, aiheuttaa virtsankarkailua ja johtaa kuolemaan.[1]

Leikkauksen toteutus

Leikkauksessa poistetaan tytön ulkoiset sukuelimet eli häpykieli (klitoris) sekä pienet ja isot häpyhuulet. Haava ommellaan yhteen pientä aukkoa lukuun ottamatta, josta virtsa ja kuukautisveri pääsevät poistumaan.

Leikkaus suoritetaan usein epähygienisissä olosuhteissa alkeellisilla välineillä ilman kivunlievitystä, ja komplikaatiot ovat tavallisia, kuten muun muassa verenhukka, kipušokki, tulehdukset sekä muut jälkiseuraukset.

Naisen sukuelinten alueella on runsaasti verisuonia ja hermopäätteitä, joten leikkaus on äärimmäisen tuskallinen ja verenvuoto runsasta.

Leikkauksen haittoja

Leikatun naisen kuukautiset voivat olla hyvin kivuliaat, virtsaamisvaikeuksia voi esiintyä. Tulehduksia virtsateissä ja synnytinelimissä voi esiintyä, jopa lapsettomuus voi olla seurauksena. Synnytykseen voi liittyä vakavia riskejä niin äidille kuin lapsellekin leikkauksen seurauksena. Seksuaalielämän vaikeudet ovat tavallisia, seksuaalisen mielihyvän tunteminen on vaikeaa.

Laillisuus

Naisten sukupuolielimien silpominen on länsimaissa lailla kielletty, esimerkiksi Suomessa silpominen tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Vaikka silpominen on länsimaissa kiellettyä, sitä kuitenkin jonkin verran tehdään. Toisin kuin usein kerrotaan, tyttöjen ympärileikkaus kuuluu islaminuskoon. Islamin viidestä suurimmasta lakikoulukunnasta yksi (shafi'i) pitää sitä pakollisena, kolme (maliki, hanbali, šiialainen) suositeltavana ja yksi (hanafi) suositeltavana tai luvallisena.[2] Kyseessä on kuitenkin yleensä infibulaatiota lievempi ja toisinaan, etenkin Aasiassa, vain symbolinen leikkaus. Maahanmuuttajaperheiden lapset saatetaan viedä leikattavaksi vanhempien kotimaahan.

Lähteet

Viitteet
  1. Cullen-DuPont, Kathryn: Female genital mutilation, Encyclopedia of Women's History in America, Infobase Publishing, 2000, s. 85.
  2. Rosie Duivenbode & Aasim I. Padela: The Problem of Female Genital Cutting: Bridging Secular and Islamic Bioethical Perspectives Perspectives in Biology and Medicine, Volume 62, Number 2, s. 273-300 10.1353/pbm.2019.0014. Spring 2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.