Indoskyytit

Indoskyytit olivat indokreikkalaisten hallitsijoiden alueelle Intiassa tukialueeltaan Sakastanista eli sittemmästä Sistanista saapuneita skyyttejä eli sakoja. Skyytit olivat puolestaan iranilainen paimentolaiskansa, joka oli lähtenyt liikkeelle alueiltaan Keski-Aasiassa jue zhi-paimentolaisten tieltä. Indoskyytit muodostivat Intiassa oman löyhän valtapiirinsä, jonka aikana hellenismi Intiassa taantui. Suuret alueet liitettiin myöhemmin indoparthialaiseen kuningaskuntaan ja lopullisesti indoskyytit tuhoutuivat kušanojen levittäytyessä Intiaan vuoden 45 jaa. jälkeen.

Indoskyyttien valtakunta

Indoskyyttien valtakunta kartalla.
Edeltäjä Indokreikkalaiset hallitsijat
Seuraajat Indoparthialainen kuningaskunta
Kušan-valtakunta

Historia

Indoskyyttiläistä Buddhan palvojaa esittävä reliefi Swatin laaksosta. Hahmolla on Keski-Aasian paimentolaisille tyypillinen asustus.[1]
Indoskyyttiläsien kuningas Azes II:n kolikko.

Skyytit olivat iranilainen paimentolaiskansa Keski-Aasian aroilta, jotka mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. He alkoivat siirtymään alkuperäisiltä alueiltaan idästä leviävien jue zhi -paimentolaisten tieltä. Skyytit pyrkivät aluksi kulkemaan kohti Intian niemimaa suoraa reittiä Kabulin laakson läpi, mutta alueen indokreikkalaiset hallitsijat torjuivat heidän hyökkäyksensä helposti puolustettavissa vuoristosolissa. Epäonnistuttuaan skyytit alkoivat kiertää Hindukušin aluetta ensin pitkin Amudarjaa ja kääntyen sittemmin kohti etelää Hindukušin länsireunaa pitkin. Osa heistä päätyi Hindukušin vuoriston lounaispuolelle, joka sai heimonimen saka mukaan nimen Sakastan. Sakastanista tuli puolestaan myöhemmin Sistan. Ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua skyytit hyökkäsivät edelleen Sakastanista kohti Intiaa. He levittäytyivät indokreikkalaisten hallitsemille alueille ja heidän löyhä valtapiirinsä tuli sittemmin tunnetuksi indoskyyttiläisenä valtakuntana.[1] Ensimmäinen tunnettu Intiassa vaikuttanut skyyttiläinen kuningas oli Maues (n. 120-85 eaa.).[2]

Indoskyytit tunnetaan kirjallisista lähteistä huonosti ja yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä heidän kaudeltaan ovat hallitsijoiden lyömät kolikot.[2] Intiassa skyyttien eli sakojen valta merkitsi alueella pitkään vaikuttaneen hellenismin laskukautta. Kreikkalaista kulttuuria ympäröi nyt joka puolelta vieras kulttuuri ja se alkoi omaksua intialaisia aineksia.[1] Skyytit eivät kuitenkaan syrjäyttäneet kaikkia alueen indokreikkalaisia hallitsijoita ja osa jatkoi omien kolikkojensa lyömistä Mauesin ja tämän seuraajien valtakausilla. Mauesin kuoltua 80-luvun paikkeilla Baktrian alueelta saapui toinen skyyttien muuttoaalto alueelle. Osa skyuyteistä muutti myös syvemmälle Intiaan, jossa he levittivät skyyttiläisiä vaikutteita Sindhiin, Gujaratiin ja Keski-Intiaan saakka.[2] Skyyttien vanhempi tukialue Sakastan päätyi Parthian käsiin kuningas Mithridateksen johdolla. Sakastanin parthialainen päällikkö Gondofares levitti valtaansa indoskyyttien alueelle aina Gandharaan saakka 20-luvun eaa. paikkeilla.[2] Parthiasta itsenäistynyt Gondofareksen valtakunta tunnettiin sittemmin indoparthialaisena kuningaskuntana.[1] Viimeiset indoskyyttiläiset hallitsijat kukistuivat kušanojen levittäytyessä Intiaan vuoden 45 jaa. jälkeen.[2]

Lähteet

  1. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 52-54, 58. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  2. R. C. Senior: INDO-SCYTHIAN DYNASTY Encyclopædia Iranica. Viitattu 6.6.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.