Indonesian kieli

Indonesian kieli (Bahasa Indonesia) on Indonesian virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 20–30 miljoonaa ihmistä, vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä pääasiassa Indonesiassa. Indonesia kuuluu länsi-malaiji-polynesialaisiin kieliin, ja on erittäin läheistä sukua malaijille.[2]

Indonesian kieli
Oma nimi Bahasa Indonesia
Muu nimi indonesia
Tiedot
Virallinen kieli Indonesia Indonesia
Itä-Timor Itä-Timor (työkieli)
Puhujia 250 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen kirjaimisto
Kielenhuolto Badan Pengembangan dan Pembinaan Bahasa[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
malaijilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 id
ISO 639-2 ind
ISO 639-3 ind
Ohje

Indonesian kieli erosi malaijin kielestä virallisesti Bahasa Indonesia -konferenssissa Jakartassa 28. lokakuuta 1928, ja siitä tehtiin samalla Indonesian saariston virallinen kieli. Saaristossa puhuttu kieli poikkesi toki tätä ennenkin melko paljon mantereella puhuttavasta malaijista. Indonesia itsenäistyi 17. elokuuta 1945, ja indonesian kieli on tämän jälkeen muuttunut nopeaa tahtia, erityisesti sanastoltaan, joka on laajentunut lainasanoilla. Lainoja on otettu erityisesti jaavan, sanskritin, englannin ja hollannin kielistä, uskonnon ansiosta myös arabialaisperäisiä sanoja on melko paljon.

Itä-Timorin perustuslain mukaan indonesia on, englannin rinnalla, maan virallinen työkieli.[3]

Indonesian katsotaan olevan elinvoimainen. Jakartan indonesia erotetaan toisinaan omaksi kielekseen standardi-indonesiasta.[2].

Indonesian kielelle on laadittu virallinen sanakirja, Kamus Besar Bahasa Indonesia (KBBI).

Fonologia

Vokaalit
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i ~ ɪ u ~ ʊ
Puolisuppea e ə o
Puoliväljä ɛ ɔ
Väljä a

Lähde:[4]

Konsonantit
Labiaali Alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ
Klusiili p | b t̪ | d k | g (ʔ)
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi (f) s | (z) (ʃ) h
Approksimantti w l j
Tremulantti r

Lähde:[4]

Kirjoitus
Indonesiankielinen kalenteri vuodelta 2018.

Indonesiaa kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla ja lausutaan yleisesti ottaen niin kuin kirjoitetaankin, ja melko pitkälle samalla tavalla kuin suomea. Merkittävimmät poikkeavuudet kirjoituksen ja lausumisen välillä ovat:

  1. E-kirjain. Indonesian kielessä on kolme erilaista lausumistapaa kirjaimelle e: (1) kuten a englannin sanassa make, (2) kuten suomen e ja (3) kuten e englannin sanassa open (eli schwa). Puhekielessä jälkimmäinen usein katoaa, kun se on sanan ensimmäisessä tavussa (kuten esimerkiksi ranskan kielessä), esimerkiksi sekarang ('nyt') ääntyy [skarang]. Näitä kolmea e-kirjainta ei normaalisti erotella mitenkään painetussa tekstissä, osa oppikirjoista käyttää merkintöjä (1) é, (2) è (3) e. Indonesian eri murteissa é ja è poikkeavat usein huomattavasti näistä ohjeista.
  2. Jotkut lainasanat lausutaan kuten kielessä josta ne on lainattu.
  3. Indonesian kirjoitustapa uudistettiin vuonna 1972, uuden kirjoitustavan nimi on EYD: Ejaan Yang Disempurnakan (perfect spelling). Muutokset olivat: ch ⇒ kh, dj ⇒ j, j ⇒ y, nj ⇒ ny, sj ⇒ sy.
  4. Ennen vuotta 1972 voimassa ollut kirjoitustapa käytti angka dua:a, yläindeksiä osoittamassa sanan kahdennusta, EYD:ssä sanat kirjoitetaan väliviivalla erotettuna, esimerkiksi buku² vs. buku-buku.
  5. Useilla sanoilla, erityisesti puhekielessä, on useita kirjoitus- tai lausuntatapoja.

Lisäksi kieltä voidaan kirjoittaa arabialaisilla aakkosilla ja pistekirjoituksella.[5]

Lausuminen

Indonesian vokaalit ovat i, edellä mainitut kolme e:tä, a, u ja o. Diftongeja ei ole, joskin tiettyjä vokaaliyhdistelmiä lausutaan hieman diftongin tapaan (esimerkiksi au). Pitkiä vokaaleja ei ole myöskään, vaan samanlaisia peräkkäisiä vokaaleja lausutaan erikseen, esimerkiksi maaf ('anteeksi') ääntyy ma-af.

Konsonanteista suomen ääntämyksestä poikkeavat:

  • c lausutaan kevyehkönä tš-tapaisena äänteenä
  • j lausutaan dž-tapaisena äänteenä
  • y lausutaan kuten suomen j
  • ngg on äng-äänne (ng), jota seuraa g-äänne

Sanan paino indonesiassa on periaatteessa sanan toiseksi viimeisellä tavulla, mutta se vaihtelee eri murteissa. Paino ei ole kuitenkaan kovin merkittävä tekijä indonesian kielessä.

Kielinäyte

»Semua orang dilahirkan merdeka dan mempunyai martabat dan hak-hak yang sama. Mereka dikaruniai akal dan hati nurani dan hendaknya bergaul satu sama lain dalam semangat persaudaraan.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]

Lähteet
  1. pusatbahasa.kemdiknas.go Badan Pengembangan dan Pembinaan Bahasa. Arkistoitu 30.3.2012. Viitattu 3.3.2012.
  2. Glottolog 4.3 - Indonesian glottolog.org. Viitattu 7.12.2020.
  3. Constitution of the Democratic Republic of Timor-Leste (pdf) (VII / 159) 2002. unesco.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  4. Craig D. Soderberg, Kenneth S. Olson: Indonesian. Journal of the International Phonetic Association, 2008/08, nro 2, s. 209–213. doi:10.1017/S0025100308003320. ISSN 1475-3502. Artikkelin verkkoversio. en
  5. ScriptSource - Indonesian scriptsource.org. Viitattu 1.6.2021.
  6. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

    Aiheesta muualla
    Austronesialaiset kielet

    abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.