Imre Lakatos

Imre Lakatos [ˈimrɛ ˈlɒkɒtoʃ] (9. marraskuuta 19222. helmikuuta 1974) oli unkarilaissyntyinen tieteen- ja matematiikanfilosofi.

Imre Lakatos.

Elämä

Lakatos syntyi juutalaiseen perheeseen Debrecenissä, Unkarissa nimellä Imre Lipschitz. Hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja filosofiaa Debrecenin yliopistossa ja valmistui vuonna 1944. Välttääkseen natsien juutalaisvainot hän muutti nimensä kokonaan unkarinkieliseksi ja muutenkin paremmin massaan hukkuvaksi: Imre Molnár (sukunimi Lipschitz oli saksankielinen). Hänen äitinsä ja isoäitinsä kuolivat Auschwitzissa.

Lakatosista tuli aktiivinen kommunisti toisen maailmansodan aikana. Hän vaihtoi sukunimen Molnár (”mylläri”) edelleen nimeen Lakatos (”lukkoseppä”) heijastaakseen kommunistisia arvoja ja kunnioittaakseen Géza Lakatosia. Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan Budapestissa muun muassa György Lukácsin ohjaamana. Hän opiskeli myös Moskovan valtionyliopistossa Sofja Janovskajan ohjauksessa. Palattuaan Unkariin Lakatos työskenteli Unkarin opetusministeriössä. Hän kuitenkin huomasi edustavansa tiedepolitiikassa eri arvoja kuin Unkarin kommunistisen puolueen enemmistö. Lopulta hänet vangittiin vuosiksi 1950–1953 syytettynä revisionismista.

Vapauduttuaan Lakatos palasi akateemisiin piireihin ja teki matemaattista tutkimusta sekä käänsi unkariksi George Pólyan teoksen Ratkaisemisen taito. Lakatos pysyi edelleen nimellisesti kommunistina, mutta hänen mielipiteensä olivat muuttuneet radikaalisti. Hänellä oli yhteyksiä ainakin erääseen toisinajattelevaan opiskelijaryhmään Unkarin kansannousun vuonna 1956 aikoihin.

Kun Neuvostoliitto miehitti Unkarin marraskuussa 1956, Lakatos pakeni Wieniin ja muutti myöhemmin Englantiin. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistosta vuonna 1961. Lakatos ei koskaan hankkinut Ison-Britannian kansalaisuutta ja oli näin käytännössä vailla mitään kansalaisuutta.

Vuonna 1960 Lakatos sai viran London School of Economicsissa. Siellä hän kirjoitti matematiikan filosofiasta ja tieteenfilosofiasta. Koulun tieteenfilosofian laitoksella vaikuttivat tuohon aikaan myös Karl Popper ja John Watkins. Lakatos toimitti Alan Musgraven kanssa teoksen Criticism and the Growth of Knowledge (the Proceedings of the International Colloquium in the Philosophy of Science, London, 1965). Teoksissaan Lakatos vastasi Thomas Kuhnin The Structure of Scientific Revolutionsissa esittämiin ajatuksiin.

Lakatos toimi London School of Economicsissa, kunnes kuoli 51-vuotiaana äkilliseen sydänkohtaukseen. Koulu perusti Lakatos Awardin hänen muistonsa kunniaksi.

Filosofia

Lakatosin matematiikanfilosofia sai vaikutteita Hegelin ja Marxin dialektiikasta, Karl Popperin tietoteoriasta ja matemaatikko George Pólyan töistä.

Tieteenfilosofian alalla Lakatos käsitteli erityisesti Kuhnin tiedekäsitystä. Hän syytti sitä irrationaalisuudesta, koska Kuhn ei selittänyt tarpeeksi sitä, mikä tieteen paradigma tulee milloinkin valituksi ja millä perusteilla. Jos paradigmat ovat yhteismitattomia, niiden vertaileminen on mahdotonta. Lakatos pyrki rationaalistamaan mallia.

Kirjallisuutta

Lakatosin teoksia

  • Lakatos, Musgrave (toim.) (1970). Criticism and the Growth of Knowledge. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-07826-1
  • Lakatos (1976). Proofs and Refutations. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-29038-4
  • Lakatos (1977). The Methodology of Scientific Research Programmes: Philosophical Papers Volume 1. Cambridge: Cambridge University Press
  • Lakatos (1978). Mathematics, Science and Epistemology: Philosophical Papers Volume 2. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-21769-5

Suomennoksia

  • Lakatos, Imre: ”Tiede ja näennäistiede kriittisen filosofian valossa”, Kriittisen rationalismin julkaisusarja, s. 4–13. Suomentanut Kimmo Pelttari. Kriittisen rationalismin seura, 1974. julkaisusarja 4/74. Finna.fi-tietokanta.

Muu kirjallisuus

  • Brendan Larvor (1998). Lakatos: An Introduction. London: Routledge. ISBN 0-415-14276-8.
  • John Kadvany (2001). Imre Lakatos and the Guises of Reason. Durham and London: Duke University Press. ISBN 0-8223-2659-0.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.