Imhotep

Imhotep suunnitteli Djoserin pyramidin Sakkarassa.

Kreikkalaisen historioitsija Manethon mukaan Imhotep keksi taidon rakentaa kivestä.[3] Tämä ei pidä paikkaansa, mutta Djoserin hautakompleksin muodostava pyramidi ympäröivine temppeleineen oli aikansa suurin kokonaan kivestä rakennettu monumentti.[4] Syy perinteisestä tiilisestä mastabahaudasta kiviseen kuusiportaiseen pyramidiin siirtymiseen saattoi olla Mesopotamian zikkurateista otettu esikuva, mutta yhtä lailla muutos kuvastaa faraon vallan kasvua sekä työvoiman että resurssien suhteen. Kivimonumentti oli huomattavasti vaikeampi rakentaa kuin tiilinen.

Hautakompleksi on myös edeltäjiään paljon suurempi, ja alkuperäistä suunnitelmaa on ilmeisesti laajennettu parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi pyramidista oli tarkoitus tulla alun perin nelikerroksinen kuusikerroksisen sijaan.[5] Pyramidin alla risteilee labyrinttimainen verkosto kuiluja ja gallerioita, joiden tarkoitus oli suojella hautaa ryöstäjiltä ja toimia säilytystiloina hautauhreille. Kuudessa eteläisessä galleriassa oli noin 40 000 kiviastiaa erilaisten tuonpuoleisessa tarvittavien asioiden säilyttämiseen.[5] Näin massiivinen hautaesineistö ei olisi mahtunut perinteiseen mastabaan. Pyramidin nurkat osoittavat pääilmansuuntiin, ja niiden virhe on vain 3 astetta.[6]

Imhotep saattoi olla ensimmäinen, joka käytti pylväitä kantavina rakenteina.^lähde?

Noin 2000 vuotta Imhotepin kuoleman jälkeen häntä alettiin palvoa jumalana. Häntä kutsuttiin ylipappiutensa vuoksi "Ptahin Pojaksi", mutta myöhemmässä vaiheessa hänen kulttinsa ylitti jopa hänen jumalallisen isänsä suosion.[7] Kreikkalaiset yhdistivät hänet lääketieteen jumala Asklepiokseen.[8] Imhotep kuvattiin istuvana miehenä, jolla oli paljaaksi ajeltu pää (papin tunnusmerkki) ja papyruskäärö polvillaan. Häntä palvottiin tiedon ja parannustaidon jumalana. Myöhäsyntyisen perinteen mukaan Imhotepia alettiin kunnioittaa muinaisegyptiläisen lääketieteen perustajana.[9] Imhotepin kultilla oli vaikutusta myös antiikin lääketieteeseen, sillä lääketieteen isäksi kutsuttu Hippokrates opiskeli Imhotepin temppelissä.[10]

Imhotepin nimiin on laitettu useita viisaustekstejä, joita arvostettiin vielä ptolemaiolaisellakin kaudella (305 eaa.-30 eaa.). Varmuudella hänen kirjoittamiaan tekstejä ei nykyään kuitenkaan enää tunneta.

Nälänhätästeela, joka kuvaa kuningasta lahjoittamassa maata Khnum-jumalalle nälänhädän lopettamiseksi. Kuvattuina ovat farao Djoser ja jumalat Khnum, Satis ja Anukis.

Elefantinessa sijaistee ptolemaiolaiselle kaudelle ajoittuva kallioon hakattu steela,"nälänhätästeela". Steela kertoo Egyptissä vallinneesta seitsemän vuoden nälänhädästä ja faraon näkemästä unesta, jonka Imhotep tulkitsi jumala Khnumin viestiksi siitä, miten kuivuus saataisiin päättymään.[11][12] Steelan pohjalta Imhotepin tarinan on jopa arveltu vaikuttaneen Raamatun Vanhan testamentin kertomukseen Joosefista, joka vastaavasti tulkitsi faraon unen enteeksi seitsemästä hyvästä ja seitsemästä huonosta satovuodesta.[13]

Imhotepin haudan sijaintia ei tunneta, mutta sen uskotaan sijaitsevan Sakkarassa, lähellä Djoserin pyramidia. Imhotepille omistettu temppeli sijaitsee samalla alueella. Tohtori Zahi Hawass on esittänyt myös mahdollisuuden, että Imhotep olisi haudattu itse pyramidiin. Koska Djoserin 11 tytärtä on haudattu porraspyramidiin, ei ole lainkaan mahdoton ajatus, että myös faraolle erittäin tärkeän arkkitehdin viimeinen leposija sijaitsisi tämän vierellä.[14]

Vuosien 2005 ja 2006 mittausten aikana The Saqqara Geophysical Survey Project paikansi kaksi aiemmin tuntematonta suurta hautakompleksia, joista toinen saattaisi kuulua Imhotepille. Suurempi haudoista on lähes täydellinen kopio Djoserin pyramidin ympärysmuurista, mikä haudan sijainnin ja kokoluokan (ympärysmuurin koko on 40 m x 70 m) huomioon ottaen johtaa epäilemään Imhotepia haudan omistajaksi. Alueelle on kuitenkin asetettu kaivauskielto herkän luonnon takia.[15]

Vuonna 1932 tehdyssä yhdysvaltalaisessa kauhuelokuvassa Muumio samoin kuin vuonna 1999 tehdyssä samannimisessä elokuvassa ja sen jatko-osassa Muumion paluu esiintyvä henkiin herännyt muumio on nimetty Imhotepin mukaan.

• Amenhotep, Hapun poika

• Margaret Bunson: The Encyclopedia of Ancient Egypt. Yhdysvallat: Gramercy Books, 1999. ISBN 0-517-20380-4. (englanniksi)
• Regine Schulz & Matthias Seidel. (toim.): Egypti: Faraoiden maa. (Ägypten: Die Welt der Pharaonen.) Suom. Sonja Mäkinen ja Kaarina Niemi. Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-5710-5.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imhotep Wikimedia Commonsissa