Imetys

Maidon eritykseen vaikuttavat äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).[2] Oksitosiini saa maidon herumaan rinnoista ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee nänniä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi.

Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta.

Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen istukan irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää raskauden lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja American Academy of Pediatrics (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä sekä, että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.[3][4] Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolenkin tunnin välein.[5][6] Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.[2] Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden, jotkut imevät pidempään jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.[6] Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.[5] Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.[7]

Tiheänimun kaudet ilmenevät noin kolmen viikon, kuuden viikon, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja yhdeksän kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa jotta maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2–7 päivää ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä.

Pääartikkeli: Rinnasta vieroittaminen

Maailman terveysjärjestön suositus on täysimettää ensimmäiset kuusi kuukautta jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään kaksivuotiaaksi ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.[8][3]

American Academy of Pediatrics suosittelee täysimetystä ensimmäiset kuusi kuukautta jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluaa.[4]

Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen 4-6 kuukauden ajan ja sen jälkeen osittaisimetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi[9] ja sen jälkeen niin pitkään kuin perhe haluaa.[10]

Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.[11]

Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät vasta-aineet lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.

Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan.

Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ole viikonkaan tauko ole tavantonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170 grammaa viikossa.

Vaginan limakalvo kuivuu noin puolella äideistä imetyksen ajaksi.[12] Limakalvon kuivuuden voi poistaa liukuvoiteella.

Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi.

• Imetysvideot (espoo.fi)
• Imetysohjaus (thl.fi)
• Imemisote (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
• Imetysasennot (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
• Imetys ja suun terveys (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
• Suomalainen imetysportaali (imetys.fi)