Imatra-yhdistys
Imatra-yhdistys (Brooklyn) oli suomalaisten siirtolaisten yhdistys Brooklynissa New Yorkissa. Yhdistyksen perusti rakennusmestari John A. Koski. Ensimmäinen kokous pidettiin 6. joulukuuta 1890 ja perustava kokous 14. joulukuuta 1890. Yhdistyksen tarkoituksena oli ”Amerikassa olevien suomalaisten sekä aineellisen että henkisen tilan kehittäminen.” [1][2][3] Myös avustustoiminta oli jo alusta lähtien osa sen toimintaa. [4][3]
Alussa työväenyhdistys
Aluksi yhdistys oli suomalainen työväenyhdistys ja se oli ensimmäinen työväenyhdistys, jonka suomalaiset Amerikkaan perustivat. [5] Suomalaiset siirtolaiset olivat työväkeä ja siten yhdistyksen nimeksi tuli Amerikan Suomalainen Työväenyhdistys Imatra. Työväenyhdistys nimestään huolimatta toiminta ei perustunut marxilaiselle ideologialle, vaan sen toiminnassa oli havaittavissa wrightiläiselle työväenliikkeelle ominaisia piirteitä, jossa pyrkimyksenä oli edistää työväestön kulttuuritoimintaa ja kohottaa heidän sivistystasoaan ja estää heitä liittymästä sosialistisiin yhdistyksiin. [6][7][8] Yhdistys otti heti alussa myös naisia mukaan seuran toimintaan. [9] Ensimmäisenä tehtävänään yhdistys perusti oman torvisoittokunnan. Sen lisäksi perustettiin lauluseura ja näytelmäseura.
Imatran perustamisella oli suuri vaikutus amerikansuomalaisiin, sillä sen seurauksena perustettiin suomalaisia työväenyhdistyksiä muillekin paikkakunnille. Kun Imatra-yhdistyksen toiminta vilkastui ja laajeni, se ryhtyi rakentamaan kaikkialla Pohjois-Amerikan alueella olevista suomalaisista työväenyhdistyksistä yhtenäistä kansallista verkostoa. Tätä varten perustettiin koko maan kattava keskusjärjestö, jonka nimeksi tuli Amerikan Suomalainen Työväenliitto Imatra, eli Imatra-liitto. [8][4][9] Se perustettiin helmikuulla 1903. Siihen kuului noin 40 paikallista suomalaista työväenyhdistystä eri puolilla Yhdysvaltoja ja Kanadaa ja sen yhteinen jäsenmäärä oli noin 2000. Nämä Imatra-liittoon kuuluneet yhdistykset oli numeroitu ja tunnettiin numeron perusteella. Brooklynin alkuperäinen Imatra-yhdistys oli Imatra 1.
Imatra-liitto kuitenkin hajosi pian eikä suunnitelmaa saatu vietyä eteenpäin. Liiton hajotti muotiin tullut sosialismi. [10][8] Suomesta tulleet sosialistiagitaattorit levittivät sosialismioppiaan näihin paikallisiin työväenyhdistyksiin, sillä seurauksella, että ne erosivat Imatra-liitosta ja liittyivät Amerikan sosialistipuolueeseen. Liiton hajoaminen oli suuri menetys amerikansuomalaisten oman ja yhtenäisen koko Pohjois-Amerikan kattavan kansallisen kulttuuriyhteisön rakentamisessa. Liitto lakkautettiin helmikuulla 1917. Liiton lehtenä oli Työväen Album. Imatra-yhdistys ei hyväksynyt sosialismia ja se jäi yksin ja jatkoi toimintaansa kansallisella linjalla paikallisena yhdistyksenä. [8]
Amerikansuomalainen sosialismi sai alkunsa Imatra-yhdistyksestä vuonna 1899. [11][4] Imatra-liitosta erottuaan sosialistien toiminta keskittyi politiikkaan, mutta myöhemmin, kun suomalaisten kiinnostus sosialismiin hiipui, alkoivat sosialistit harrastamaan suomalaista kulttuuritoimintaa, eli samaa kun Imatra-yhdistys.
Imatra-yhdistys perustaa oman sanomalehden 10. kesäkuuta 1906. Sen nimeksi tulee New Yorkin Uutiset. [12] Lehdellä oli merkittävä asema amerikansuomalaisessa lehdistössä. Se lakkautettiin vuonna 1992. Vuonna 1906 Imatra-yhdistyksessä on seuraavat osastot: Puhujaseura, Naisseura, Näytelmäseura, Soittokunta, Huvitoimikunta, Kirjasto ja Lukutupa. [13]
Syyskuulla 1907 Imatra-yhdistys ryhtyy keräämään varoja Laukon kartanon torppareille Suomeen, ”jotka uloshäädön kautta ovat joutuneet avuttomaan tilaan.” [13]
Luettelo, jossa on osa Imatra-liittoon kuuluneista suomalaisista työväenyhdistyksistä eri osavaltioissa.
Yhdistyksen nimi | Kaupunki ja osavaltio |
---|---|
Imatra 1 - Imatra-liiton päämaja | Brooklyn, New York |
Imatra 2 | Harlem, New York City, New York |
Imatra 3 | Gardner, Massachusetts |
Imatra 5 | Vanalhaven, Maine |
Imatra 9 | Port Arthur - nykyään Thunder Bay, Ontario, Kanada |
Imatra 12 | Glassport, Pennsylvania |
Imatra 15 - oli myöhem. Fifth Avenue Haali | Harlem, New York City, New York |
Imatra 16 | Worcester, Massachusetts |
Imatra 17 - Suomal. työväenyhdistys Taimi | Peabody, Massachusetts |
Imatra 19 | Fitchburg, Massachusetts |
Imatra 20 (22) - Suomal. työväenyhd. Taisto | Maynard, Massachusetts |
Imatra 21 - Suomal. työväenyhdistys Veli | Quincy, Massachusetts |
Imatra 25 | Chicago, Illinois |
Imatra 27 | Ashtabula, Ohio |
Imatra 29 - Finnish American Labor Alliance | Norwood, Massachusetts |
Imatra 30 | Cleveland, Ohio |
Imatra 31 | Superior, Wisconsin |
Imatra 33 | Sijainti ei tiedossa |
Imatra 35 - Tätä numeroa on käytetty useaan kertaan. | Sijainti ei tiedossa |
Imatra? - numero ei tiedossa Suomal. työväenyhd. Walon Virta | San Fransisco, California |
Imatra? - numero ei tiedossa | Waukegan, Illinois |
Imatra? - numero ei tiedossa | Boston, Massachusetts |
Imatra? - numero ei tiedossa Suomal. työväenyhdistys Ilmarinen | Fall River, Massachusetts |
Imatra? - numero ei tiedossa Suomal. työväenyhdistys Veljeys | Rockport, Massachusetts |
Imatra? - numero ei tiedossa Suomal. työväenyhdistys Ystävät | Duluth, Minnesota |
Imatra? - numero ei tiedossa | Chisholm, Minnesota |
Imatra? - numero ei tiedossa | Ely, Minnesota |
Imatra? - numero ei tiedossa | Red Lodge, Montana |
Imatra? - numero ei tiedossa | Aberdeen, Washington |
Imatra Hall
Imatra-yhdistys rakensi oman toimitalon ja muutti siihen 1. marraskuuta 1908.[12] Avajaisjuhlat pidettiin 18-19 marraskuuta. Yhdistys hankki uuteen taloonsa oman sähkökoneen, joka tuotti sähköä taloon. “Kyllä siitä puhuttiinkin, sillä tämä tapaus oli historiallinen Finntownin mäellä. Sillä Imatra-yhdistys se oli, joka toi ensimmäiset sähkövalot Pukinmäelle.” Tämä toimitalo oli ratkaisevan tärkeä yhdistyksen toiminnan kehittymiselle. Siitä tuli kuuluisa suomalaisten kokoontumispaikka.(4)(28)(24)[14][3][9]
Joulukuulla 1908 Imatra-yhdistyksessä vaalitaan raittiusaatetta, sillä Imatra-talon “seinien sisäpuolelle ei väkijuomia saa tuoda, eikä kukaan saa siellä tästä lähtien päihtyneenä esiintyä.“ “Myös tupakanpoltto on ehdottomasti kielletty ravintolahuoneessa.” [13]
Imatra-yhdistys perusti työnvälitystoimiston Matti Kurikan ehdotuksesta. Se aloitti toimintansa 1. joulukuuta 1910. Vuoden aikana toimisto välitti työpaikan noin 50-60:lle miehelle ja 135:lle naiselle.[12] Naisille palvelupaikkoja olisi ollut paljon enemmän saatavana, kuin oli hakijoita. Vuonna 1912 toimisto välitti 242 työpaikkaa.
Vuonna 1910 Imatran näytelmäseura on esittänyt useita näytelmiä yhdistyksen talossa, mm. Pimeyden Valta, Charleyn Täti, Jeppe Niilonpoika, Tukkijoella, Roinilan Talossa ja Viimeinen Ponnistus. Vierailunäytäntöinä on esitetty Kristitty ja Kun piiat ovat lakossa.[13]
Avustusyhdistys ja kansallisseura
Lokakuulla 1892 puheenjohtaja Koski esittää yhdistyksen kokoukselle: ”Koska synnyinmaassamme Suomessa on kato kohdannut ja nälänhätä uhkaa siellä, niin olisi meidän velvollisuutemme täällä, jotka olemme paremmissa oloissa ryhdyttävä jonkinmoisiin aputoimiin nälkää kärsivien hyväksi, joka esitys yksimielisesti hyväksyttiin.” [13]
Yhdistyksen vuosikokouksessa 20. tammikuuta 1918 tehtiin Imatra-yhdistyksen sääntöihin seuraavat uudet pykälät: Pykälä 8 - Yhdistys koettaa tehdä parhaansa suomalaisten tunnetuksi tekemisessä Yhdysvalloissa, Pykälä 9 - Yhdistys tunnetaan virallisesti nimellä Finnish Aid Society Imatra (Suomalainen avustusyhdistys Imatra) ja Pykälä 22 - “Jos seura hajoaa, tahi sen toiminta käy niin laimeaksi että on pelkoa yhdistyksen lakkaamisesta, älköön seuran omaisuutta liikuteltako tahi myytäkö ilman Suomen Senaatin erikoislupaa. Tätä pykälää ei saa muuttaa.” [13]
Yhdistys on alun perin ollut työväenyhdistys ja myöhemmin avustusyhdistys, mutta heinäkuulla 1921 siitä tulee kansallisseura ja siitä käytetään nimeä Kansallisseura Imatra. [12]
Imatra-yhdistys lähettää 13. toukokuuta 1923 7 henkilön ryhmän Ellis Island´iin avustamaan suomalaisia siirtolaisia maihinnousussa. [12]
Vieraita Suomesta
Suomesta tulleiden taiteilijoiden ja muiden vieraiden käynti Imatra-talolla on ollut keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Konsertteja Imatra-talolla ovat pitäneet mm. seuraavat taiteilijat: Uuno Klami 27. lokakuuta 1917, Alfred Tanner 29. toukokuuta 1924, Robert Kajanus 11. tammikuuta 1925, Lea Piltti 24. huhtikuuta 1949, Tapio Rautavaara 22. lokakuuta 1959, Henry Theel 2. helmikuuta 1973 ja Heimo Haitto 24. tammikuuta 1984.[15][12]
Muita merkittäviä Imatra-talolla käyneitä vieraita ovat mm. Paavo Nurmi 19. helmikuuta 1966, Anne Pohtamo 5. helmikuuta 1978, ministeri Kaarina Suonio seurueineen 13. syyskuuta 1982, Suomen Presidentti Mauno Koivisto ja Rouva Tellervo Koivisto seurueineen 25. lokakuuta 1985 ja ministeri Taxell seurueineen 10. huhtikuuta 1988 ja Opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen helmikuun lopulla 1992. [16][17][9]
Imatra-yhdistys järjesti Sibelius-juhlan mestarin syntymäpäivänä joulukuun 8. 1935. Juhla oli suuri menestys. Läsnä oli ollut myös ministeri Järnefelt. [13]
Imatra-yhdistys on ollut ensimmäiset 50 vuotta raittiusseura, mutta nyt se päättää hankkia luvan väkevien juomien myynnille. Yhdistyksen baari aloittaa toimintansa 27. elokuuta 1941. [13]
Taidemaalari Juho Rissanen kävi 1. lokakuuta 1946 tiedustelemassa, jos Imatra-yhdistys olisi halukas tilaamaan häneltä seinämaalauksen taloonsa. [12]
Tammikuun 23. päivänä 1949 ilmoitetaan, että Imatra-yhdistys on lähettänyt paketteja Suomeen köyhäinlaitoksille ja 7:lle perheelle ja edelleenkin koettavat toimia Suomen köyhien ja orpojen hyväksi. [12]
Katsaus Imatra-yhdistyksen tilanteesta vuonna 1959: “Kuten muistatte, alkoi tämä vuosi tavattoman vaikeissa olosuhteissa, sillä olimmehan vähällä menettää talomme vieraan aineksen temmellyspaikaksi ja omien jäsenten sisälle pääsy toisinaan kävi kovin tukalaksi. Piti todella ottaa asiat rautaisin kourin käsiteltäväksi, sillä todellinen puhdistus oli aikaan saatava. Onnistuimmekin tässä melko hyvin ja jo alkoi rauhallisuus ja järjestys palautua, jopa niinkin hyvin, että tuntui toisinaan kuin kaikki olisivat meidät unohtaneet. Olemme siitä hiljalleen taasen päässeet ylös ja näyttää, että elämä on saanut uutta vauhtia eteenpäin mennäkseen.” Yhdistyksessä oli monta kertaa pohdittu sitä, että hyväksytäänkö Imatra-yhdistyksen jäseneksi ei-suomalaisia. Nyt tultiin siihen tulokseen, että ei hyväksytä. [18]
Imatra-yhdistys alkaa järjestämään Miss Finland -kauneuskilpailuita. Ensimmäiset pidetään 6. lokakuuta 1968. Vuodesta 1970 lähtien Finnair lahjoitti voittajille edestakaisen matkalipun Suomeen. [19][18][9]
Suomen Kansallisteatterin näyttelijät, eli Sakari Jurkan ryhmä, esitti Imatralla 2. kesäkuuta 1971 komedian Myöhästynyt hääyö. Esitys oli “suurmenestys” ja se esitettiin uudelleen 27. kesäkuuta. [12]
Ensimmäiset 95 vuotta yhdistyksen kielenä on käytetty Suomen kieltä, mutta nyt yhdistykseen on otettu ei-suomalaisia jäseniä ja sen takia 16. helmikuuta 1986 pidetystä vuosikokouksesta lähtien yhdistyksen kielenä käytetään Englantia. [13]
Vuonna 1987 Imatra-yhdistyksellä oli suunnitelmia perustaa vuotuinen musiikkifestivaali, jossa esiintyisi suomalaisia ja amerikkalaisia taiteilijoita. Suomessa toimivilta festivaaleilta tiedusteltiin, jos he tulevat mukaan järjestämään tätä festivaalia New Yorkiin. Useat heistä suhtautuivat asiaan myönteisesti. [20]
Länsirannikon poliisilaulajat, 60 poliisin kuoro Suomesta, esiintyi Imatralla 7. maaliskuuta 1991. Samassa tilaisuudessa esiintyi myös New York Cityn poliisikuoro, johon kuuluin 40 mies- ja naislaulajaa. [12]
Imatra-yhdistyksen 100-vuotisjuhlat pidettiin 19-22. syyskuuta 1991, eli ne kestivät neljä päivää. Juhlien yhteydessä Imatra-talon edessä olevalle 40. kadulle annettiin rinnakkaisnimi Finlandia Street. Tilaisuudessa Järvenpään Mieslaulajat esittivät Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Tämän jälkeen kansallispukuinen lippukulkue johti yleisön Imatra-talolle, pääjuhlan tapahtumapaikalle. [21][22][23][24][25][26][27][28]
Muutama vuosi 100-vuotisjuhlien jälkeen Imatra-yhdistys oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja syksyllä 1995 se oli jo niin velkaantunut, että ei enää siitä toipunut. Imatran talo myytiin ja jäljelle jääneestä omaisuudesta tehtiin säätiö Imatra Foundation. Imatra-yhdistys lakkautettiin 26. huhtikuuta 1996. [29] Imatran talo myytiin ja jäljelle jääneestä omaisuudesta tehtiin säätiö Imatra Foundation. Talon osti Brooklynin Resurrection Church. Imatra-yhdistys lakkautettiin 26. huhtikuuta 1996 ja Imatra Foundation lakkautettiin syksyllä 2011.
Imatra-yhdistyksen puheenjohtajat ja heidän toimikautensa:
Nimi | Toimikausi |
---|---|
1. John A. Koski | Alkukokous 6. joulukuuta 1890.
Perustava kokous 14. joulukuuta 1890. Kausi 1: 13. tammikuuta 1891 - 6. tammikuuta 1895. Kausi 2: 25. tammikuuta 1912 - 29. tammikuuta 1913. |
2. Akseli Järnefelt | Kausi 1: 6. tammikuuta 1895 - 19. tammikuuta 1896. |
3. Charles Blomqvist | Kausi 1: 19. tammikuuta 1896 - 3. tammikuuta 1897. |
4. Isak Juselius | Kausi 1: 3. tammikuuta 1897 - 3. tammikuuta 1899.
Kausi 2: 14. tammikuuta 1900 - 13. tammikuuta 1901. Kausi 3: 12. tammikuuta 1902 - 14. tammikuuta 1906. Kausi 4: 9. tammikuuta 1910 - 21. heinäkuuta 1910. Kausi 5: 23. heinäkuuta 1914 - 10. tammikuuta 1915. Kausi 6: 23. tammikuuta 1916 - 14. tammikuuta 1917. |
5. Esa Takala | Kausi 1: 3. tammikuuta 1899 - 14. tammikuuta 1900. |
6. A. Vilander | Kausi 1: 13. tammikuuta 1901 - 12. tammikuuta 1902. |
7. Eero W. Helin | Kausi 1: 14. tammikuuta 1906 - 27. tammikuuta 1907.
Kausi 2: 10. tammikuuta 1935 - 9. tammikuuta 1936. Kausi 3: 11. helmikuuta 1937 - 11. tammikuuta 1942. |
8. Salomon Laitinen | Kausi 1: 27. tammikuuta 1907 - 9. tammikuuta 1910.
Kausi 2: 25. elokuuta 1910 - 5. tammikuuta 1911. |
9. W. Lauri | Kausi 1: 21. heinäkuuta 1910 - 25. elokuuta 1910. |
10. Matti Simpanen | Kausi 1: 5. tammikuuta 1911 - 25. tammikuuta 1912. |
11. J. A. Harpet | Kausi 1: 29. tammikuuta 1913 - 3. toukokuuta 1914.
Kausi 2: 10. tammikuuta 1915 - 23. tammikuuta 1916. |
12. A. Uksila | Kausi 1: 14. tammikuuta 1917 - 5. toukokuuta 1918. |
13. Henry Aalto | Kausi 1: 5. toukokuuta 1918 - 27. maaliskuuta 1921.
Kausi 2: 26. tammikuuta 1928 - 9. tammikuuta 1930. |
14. Hjalmar Palmrose | Kausi 1: 27. maaliskuuta 1921 - 15. tammikuuta 1922.
Kausi 2: 9. tammikuuta 1936 - 11. helmikuuta 1937. |
15. Hjalmar Ketonen | Kausi 1: 15. tammik. 1922 - 18. maalisk. 1923 (kuoli). |
16. Kalle Soini | Kausi 1: 4. huhtikuuta 1923 - 26. tammikuuta 1928. |
17. Väinö Jaakkola | Kausi 1: 9. tammikuuta 1930 - 26. tammikuuta 1931. |
18. Karl Lehtinen | Kausi 1: 26. tammikuuta 1931 - 26. syyskuuta 1932. |
19. Gustav Helenius | Kausi 1: 26. syyskuuta 1932 - 10. tammikuuta 1935. |
20. Laila Salo | Kausi 1: 11. tammikuuta 1942 - 19. huhtikuuta 1942. |
21. A. F. Djerf | Kausi 1: 19. huhtikuuta 1942 - 24. tammikuuta 1943. |
22. Väinö Sarlin | Kausi 1: 24. tammikuuta 1943 - 30. tammikuuta 1944. |
23. Elmer Arra | Kausi 1: 30. tammikuuta 1944 - 19. tammikuuta 1947.
Kausi 2: 7. kesäkuuta 1949 - 22. tammikuuta 1950. |
24. Hugo Ketola | Kausi 1: 19. tammikuuta 1947 - 23. tammikuuta 1949.
Kausi 2: 18. tammikuuta 1953 - 22. tammikuuta 1956. Kausi 3: 26. tammikuuta 1964 - 24. tammikuuta 1965. |
25. Risto Rimey | Kausi 1: 23. tammikuuta 1949 - 7. kesäkuuta 1949. |
26. Werner Wäisänen | Kausi 1: 22. tammikuuta 1950 - 20. tammikuuta 1952. |
27. Maikki Helin | Kausi 1: 20. tammikuuta 1952 - 18. tammikuuta 1953. |
28. Urho Ostman | Kausi 1: 22. tammikuuta 1956 - 27. tammikuuta 1957. |
29. Alan Fillmore | Kausi 1: 27. tammikuuta 1957 - 26. tammikuuta 1958.
Kausi 2: 20. tammikuuta 1963 - 26. tammikuuta 1964. Kausi 3: 28. tammikuuta 1968 - 26. tammikuuta 1969. |
30. Mauri Pelkonen | Kausi 1: 26. tammikuuta 1958 - 24. tammikuuta 1960. |
31. Eino Salim | Kausi 1: 24. tammikuuta 1960 - 21. tammikuuta 1962. |
32. John Aarnio | Kausi 1: 21. tammikuuta 1962 - 20. tammikuuta 1963. |
33. Harry Manner | Kausi 1: 24. tammikuuta 1965 - 30. tammikuuta 1966. |
34. Alpo Hautamäki | Kausi 1: 30. tammikuuta 1966 - 28. tammikuuta 1968.
Kausi 2: 24. tammikuuta 1971 - 30. tammikuuta 1972. Kausi 3: 2. elokuuta 1972 - 28. tammikuuta 1973. Kausi 4: 27. tammikuuta 1974 - 26. tammikuuta 1975. Kausi 5: 25. tammikuuta 1976 - 19. huhtikuuta 1976. Kausi 6: 14. helmikuuta 1982 - 6. helmikuuta 1983. |
35. Eric Williams | Kausi 1: 26. tammikuuta 1969 - 25. tammikuuta 1970. |
36. Eugen Manner | Kausi 1: 25. tammikuuta 1970 - 24. tammikuuta 1971. |
37. John Ketola | Kausi 1: 30. tammikuuta 1972 - 2. elokuuta 1972. |
38. Arvo Ek | Kausi 1: 28. tammikuuta 1973 - 27. tammikuuta 1974.
Kausi 2: 26. tammikuuta 1975 - 25. tammikuuta 1976. |
39. Hjalmar Koivu | Kausi 1: 19. huhtikuuta 1976 - 30. tammikuuta 1977. |
40. Urpo Kurko | Kausi 1: 30. tammikuuta 1977 - 29. tammikuuta 1978. |
41. Eino Honka | Kausi 1: 29. tammikuuta 1978 - 28. tammikuuta 1979. |
42. Lempi Issakainen | Kausi 1: 28. tammikuuta 1979 - 27. tammikuuta 1980. |
43. Raymond Anderson | Kausi 1: 27. tammikuuta 1980 - 14. helmikuuta 1982. |
44. Mauno Laurila | Kausi 1: 6. helmikuuta 1983 - 13. maaliskuuta 1988. |
45. Veikko Laiho | Kausi 1: 13. maaliskuuta 1988 - 7. kesäkuuta 1992. |
Kuvia yhdistyksen toiminnasta
- Imatra-yhdistyksen kenttäjuhla Forth Hamiltonissa vuonna 1894. Kuvassa mukana yhdistyksen oma soittokunta.
- Imatra-yhdistyksen näytelmäseura vuonna 1910
- Imatra-yhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Kullervo. Seura perustettiin vuonna 1910. Saman aikaisesti perustettiin myös voimistelu- ja urheiluseura Kyllikki.
- Imatra-yhdistyksen laulumiehet 1920-luvulla johtajana Jallu Honkanen.
- Imatra-yhdistyksen 70-vuotisjuhla maaliskuun 18. 1961. Kuva on otettu Imatra-talon yläkerran juhlasalista
- Imatra-yhdistyksen johtohenkilöitä, jotka järjestivät yhdistyksen 100-vuotisjuhlat. Kuva on otettu Imatra-talon pihassa kesällä 1991.
Lähteet
- Ilmonen, S.: Amerikan Suomalaisten Sivistyshistoria. Edellinen osa. Suom. -lut. kustannusliikkeen kirjapainossa, Hancock, Michigan 1930.
- Tokoi, Oskari: Amerikan Suomalaisia. Tammi, Helsinki 1949.
- Tommola, Esko: Uuden maan rakentajat. New Yorkin suomalaisten tarina. Otava 1989.
- Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia. Amer. Suom. Kansanval. Liitto ja Raivaaja Publish. Company, Fitchburg, Massachusetts 1951.
- Engelberg, Rafael: Suomi ja Amerikansuomalaiset. Keskinäinen yhteys ja sen rakentaminen. Suomi-Seura ry, Helsinki 1944.
- Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1997.
- Kero, Reino: Suuren lännen suomalaiset. Otava, Helsinki 1976.
- Liski, Ilkka: Amerikan Suomalainen Työväenyhdistys Imatra 1 (1890-1921). Turun historiallinen arkisto 35. Turun yliopisto. 1978.
- 1891-1991 Kansallisseura Imatra 100-vuotismuistojulkaisu (julkaistu syyskuussa 1991). s. 8-9, 30-32, 34, 36-40, 42, 45, 47-48.
- Hendrickson, Martin: Muistelmia Kymmenvuotisesta Raivaustyöstäni. Raivaajan Kirjapaino, Fitchburg, Massachusetts 1909.
- Kolehmainen, John L.: The Finns in America. A Bibliographical Guide to Their History. Suomi College, Hancock, Michigan 1947.
- Imatra-yhdistyksen kokousten pöytäkirjat: 1906, 1907, 1910, 1911, 1921, 1923-1925, 1946, 1949, 1960, 1971, 1986, 1991.
- Miss Finland 1986 on valittu Imatralla, s. 6. New Yorkin Uutiset, 14. lokakuuta 1986.
- Goldman, Ari L.: “Brooklyn´s Finntown Losing Its Flavor.” The New York Times. August 20, 1972, Page 102.
- “Heikki Sarmanto avajaisjuhliin Imatran vuosijuhla alkamassa”, s. 4. New Yorkin Uutiset, 25. joulukuuta 1990.
- Puhemies Matti Ahteen valtuuskunta Imatra Haalilla, s. 4. Raivaaja, 10. elokuuta 1988.
- Kansliapäällikkö Numminen vieraili Imatralla, s. 8. New Yorkin Uutiset, 3. maaliskuuta 1992.
- Miss Finlandia 1986 on valittu Imatralla, s. 6. New Yorkin Uutiset, 14. lokakuuta 1986.
- Imatralla valittiin Miss Finland 1990, s. 9. Amerikan Uutiset, 9. lokakuuta 1990.
- Musiikki festivaali New Yorkissa, kirje SATA-HÄME SOI festivaalilta Suomesta 1. lokakuuta 1987.
- Finlandia Street Honors Imatra Hall Finnish Aid Society Celebrates Centennial, s. 16, 17. Home Reporter and Sunset News, 8. helmikuuta 1991.
- Satavuotias Imatra-seura juhlii New Yorkissa, s. A4. Helsingin Sanomat, 6. elokuuta 1991.
- Imatra Society firar 100-årsjubileum med Finlandia Street dop, s. 6. Norden, 19. syyskuuta 1991.
- Suomi voisi oppia amerikansuomalaisista Keijo Korhonen kiitteli Imatra-juhlilla siirtolaisia..., s. 9. Aamulehti, 23. syyskuuta 1991.
- Imatra juhli sataa vuottaan – New York sai Finlandia-kadun, s. 1 (etusivu). New Yorkin Uutiset, 24. syyskuuta 1991.
- Imatra juhli neljä päivää, s. 5–12. New Yorkin Uutiset, 1. lokakuuta 1991.
- Imatran suurjuhla merkittävä siirtolaistapahtuma, s. 8, 9. Amerikan Uutiset, 10. lokakuuta 1991.
- ”Heikki Sarmanto avajaisjuhliin Imatran vuosijuhla alkamassa” s. 4. New Yorkin Uutiset, 25. joulukuuta 1990.
- Suomalaisuuden kehdon keinunta vaimenee Yhdysvalloissa – Imatra uinahtamassa, s. 13. Satakunnan Kansa, 14. joulukuuta 1996.
Aiheesta muualla
- New Yorkin Uutiset: “Imatra-haali vetää väkeä” – 13. joulukuuta 1988, s. 4.
- New Yorkin Uutiset: “Kaikki mukaan tukemaan uutta, uljasta Imatraa!” – 14. helmikuuta 1989, s. 3.
- 1891-1991 Kansallisseura Imatra 100-vuotismuistojulkaisu (julkaistu syyskuussa 1991).
- New York Newsday: “A Little Bit of Scandinavia Club recalls Sunset Park´s past” – 27. helmikuuta 1992, s. 27.
- Imatra-yhdistyksen kokousten pöytäkirjat.