Ilta-Sanomat

Ilta-Sanomat perustettiin vuonna 1932 Mäntsälän kapinan yhteydessä. Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Eljas Erkko arvioi kapinan olevan niin iso tapahtuma, että sen uutisoimiseksi ei pelkkä kaupungilla leviävä sähkösanoma riittänyt. Tarvittiin uusi lehti. Ilta-Sanomien alkuperäinen idea oli toimia Helsingin Sanomien iltapainoksena, ja se vastasi myös sisällöltään pitkään Helsingin Sanomia. Sekä Ilta-Sanomat että Helsingin Sanomat olivat edistyspuolueen äänenkannattajia. Mäntsälän kapinan aikaan Ilta-Sanomat ilmestyi kuuden päivän ajan. Seuraavan kerran lehti ilmestyi samana syksynä kahdeksan päivän ajan kertoen Los Angelesin olympialaisista. Lehden säännöllinen ilmestyminen alkoi 15. lokakuuta 1932. Helsingin Sanomista lehti itsenäistyi vuonna 1949. Vuonna 1969 Ilta-Sanomat muuttui irtonumerolehdeksi. Aamupainoksesta, josta iltapäivälehtinimitys tulee, luovuttiin 1990-luvun taitteessa.[6]

Yhtyneet Kuvalehdet yritti Ilta-Sanomien kilpailijaksi 1970-luvulla Iltaset-nimistä lehteä, joka jäi kuitenkin lyhytikäiseksi.[6] Uuden Suomen perustama Iltalehti onnistui paremmin.[7]

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä erosi tehtävästään 25. syyskuuta 2006 epätyydyttävän levikki- ja markkinaosuuskehityksen vuoksi, ja hänen seuraajanaan toimi lehden pitkäaikainen uutispäätoimittaja Hannu Savola. Savola jäi loppuvuodesta 2006 sairauslomalle ja kuoli sairauskohtaukseen 13. helmikuuta 2007. Virkaa tekevänä vastaavana päätoimittajana toimi tammikuusta 2007 alkaen uutispäätoimittaja Tapio Sadeoja, joka nimitettiin 29. toukokuuta 2007 vastaavaksi päätoimittajaksi.^lähde?

Sadeoja jätti kustantajan ja vastaavan päätoimittajan tehtävät jäätyään eläkkeelle 38 vuoden jälkeen marraskuussa 2019. Hänen tilalleen nimitettiin Johanna Lahti.[8]

Nykyisin Ilta-Sanomat ilmestyy kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin joka aamu. Lauantain lehti on myynnissä koko viikonlopun ja sisältää Plus-liitteen. Keskiviikkoisin ilmestyy maksullinen Ilta-Sanomat Tv-lehti, jota ei voi ostaa ilman päälehteä. Arkilehden hinta on nykyisin 1,80 euroa ja viikonvaihdelehden 2,90 euroa. Vuodesta 2009 lähtien on julkaistu myös historian eri teemoihin liittyviä päälehden ohella myytäviä erikoislehtiä, joiden aiheina ovat olleet muun muassa talvisota, jatkosota ja Mannerheim-ristin ritarit.^lähde?

Ilta-Sanomien keskilevikki vuonna 2014 oli 110 226 ja viikonvaihteen levikki 134 464.[1] Lehti tavoittaa noin 2,5 miljoonaa lukijaa (KMT 2017, Kokonaistavoitettavuus[9]).

Ilta-Sanomien verkkopalvelussa on noin 3,1 miljoonaa eri kävijää viikossa, ja se on tällä mitattuna Suomen suosituin verkkosivusto (tilanne viikolla 4/2015).[10] Kaikkien aikojen myydyin Ilta-Sanomien numero on ollut vuoden 1997 juhannuslehti, jota ostettiin 436 881 kappaletta.[6]

Kansallisen mediatutkimuksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan iltapäivälehdet menettivät kahdessa vuodessa lukijoita maakuntalehtiä enemmän. Ilta-Sanomien painettu lehti menetti kahdessa vuodessa 56 000 lukijaa, ja sen kilpailijan Iltalehden lukijamäärä putosi 49 000:lla.[11][12] Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Ilta-Sanomat oli kuitenkin paperilehden ja verkkolehden lukijamäärien mukaan Suomen suurin lehti.[13]

Vuonna 2019 Ilta-Sanomien verkkosivustoa luetaan selvästi enemmän kuin paperilehteä.[5]

Vuonna 2020 paperilehdellä oli keskimäärin 316 000 lukijaa ja lehden verkkopalvelulla 2 835 000 lukijaa viikossa.[14]

Lähteet: [15][16][17][18][19][20][21][22]

IS sarjis ja IS sarjat olivat Ilta-Sanomien nelisivuinen sarjakuvaliite, jota julkaistiin Ilta-Sanomien lauantaisin ilmestyvän viikonloppunumeron keskiaukeamalla vuosina 1986–1997. Liitteen ensimmäinen numero oli nimeltään IS sarjis, mutta liitteen nimi muuttui jo toisessa numerossa muotoon IS sarjat. La 12. marraskuuta 1988 liitteen nimi muuttui jälleen ja nyt muotoon Sarjat. Lauantaina 13. tammikuuta 1990 liitteen nimeksi tuli jälleen IS sarjat. Ilta-Sanomien sarjakuvien julkaiseminen erillisenä liitteenä päättyi 24. toukokuuta 1997.^lähde?

• Eljas Erkko 1932–1938 (Helsingin Sanomien päätoimittaja)
• Yrjö Niiniluoto 1938–1949 (Helsingin Sanomien päätoimittaja)
• Eero Petäjäniemi 1949–1956
• Teo Mertanen 1956–1961
• Heikki Tikkanen 1961–1966
• Olavi Aarrejärvi 1966–1973
• Martti Huhtamäki 1974–1983
• Vesa-Pekka Koljonen 1984–2003
• Antti-Pekka Pietilä 2003–2006
• Hannu Savola 2006–2007
• Tapio Sadeoja[3] 2007–2019
• Johanna Lahti 2019–

• Luettelo suomalaisista sanomalehdistä

• Timo Kilpi: Uutisia, historiaa ja puheenaiheita. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31761-7.
• Timo Harakka: Kirjan tekijä tietää, mutta teos ei kerro Helsingin Sanomat. 28.2.2002.
• Heikki Saari: Isku tajuntaan! Suomalaisen iltapäivälehdistön lyhyt historia. Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-32378-6.

• Ilta-Sanomien kotisivut