Ilosaari

Ilosaari sijaitsee koskessa, mutta sen sisällä on rauhaisa laguuni, jossa on hiekkaranta. Ilosaari on eräs Karelia-soudun etappi.

Ilosaareen pääsee Siltakadulta Niskasaaren kohdalla Kaluvirran yli Ilosaareen vieviä siltoja pitkin. Niskasaarella kadun toisella puolella sijaitsee Pielisjoen linna, joka on alun perin viljasiilo. Se oli syyskuuhun 2006 Karjalan tutkimuslaitoksen käytössä, jonka jälkeen sinne muutti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Ilosaaressa on myös kalankasvatusallas, joka on yhteydessä koskeen. Tästä altaasta päästetään koskeen lohia.

Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös laguuni on keinotekoinen. Kosken vastaiset rannat on tuettu isoin kivenjärkälein, joista useat ovat kuitenkin jo joutuneet koskeen.

Saaren kanavanpuoleisella rannalla on uittomiehiä kuvaava Ruuhkanpurkajat-patsas (Oskari Jauhiainen 1964)[1] ja parkkipaikan luona keskeisellä paikalla runonlaulaja Miihkali Arhippaisen muistomerkki.

1907 Joensuun kaupunki rakensi Ilosaareen puurakenteisen uimalan torneineen. Samana syksynä perustettiin Joensuun Uimaseura, jonka harjoitus- ja kisapaikka Ilosaari oli vuoteen 1969, jolloin uimahalli valmistui. Puiset hyppytorni ja 25 metrin rata lähtökorokkeineen purettiin 1970-luvulle.

Nyt saaren laguunissa on hiekkaranta ja rannalla pukukopit. Uimarantaa on paranneltu 2000-luvulla.

Karjalantalo

Ilosaaressa on Karjalantalo (Einari Teräsvuori 1954), jossa oli aiemmin ravintola Puukello ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toimisto. Talossa toimi aikaisemmin Pohjois-Karjalan museo. Karjalantalo remontoitiin 2005–2006.

Talon edustalla on Miihkali Arhippaisen patsas (Alpo Sailo 1973).[2]

Vuoden 2008 alussa avattiin Karjalantalon alakertaan Ravintola Kellari, nykyisin Kerubin Kellari, jossa järjestetään populaarimusiikin konsertteja.[3]

Joensuun Popmuusikoiden perustama Joensuun Töminä osakeyhtiö päätti huhtikuussa 2010 vuokrata Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä Karjalantalon. Talossa aloitti 11. helmikuuta 2011 rytmimusiikin keskus Kulttuurikeskus Karjalantalo. Keskus sisältää popmuusikoiden klubi- ja ravintolatoiminnan.[4]

Koululaisten kalastuspäivä Ilosaaren laguunissa 2008.

Ilosaaren uusi esiintymislava valmistui 2006.

Ilosaaressa suurin vuosittainen tapahtuma on Ilovaarirock, joka syntyi alun perin vanhaa Ilosaarirockia muistelevaksi tapahtuvaksi, mutta on myöhemmin löytänyt oman nostalgiahenkisen linjansa. Tapahtuma järjestetään heinäkuussa rockviikon perjantaina. Sisään pääsee 5 000 henkeä, ja tapahtuma on yleensä loppuunmyyty.

Vekara-rock soi rockviikon lauantaina keskipäivän aikaan.

Opiskelijoiden Lehtiä Ilosaaressa -tapahtuma on elävöittänyt saarta useana vuonna syyskuussa.

Vuonna 2006 valmistuneen uuden esiintymislavan myötä Ilosaaressa järjestetään muun muassa piknik-konsertteja.

Talvella 2007 Ilosaaren laguunin aurattiin luistelurata, jossa on järjestettiin myös rusettiluisteluja. Saaressa on ollut myös lumiveistoksia.[5]

Viimeisen kerran Ilosaaressa pidettiin tukkilaisten SM-kisat 14.-15.heinäkuuta 1979.[1]

Vappuaattoisin Joensuun Metsäylioppilaat ry järjestää Ilosaaressa perinteisen Forstikasteen, jossa ensimmäisen vuoden Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden opiskelijat eli Torstit kastetaan juhlallisesti Forsteiksi. Kaste suoritetaan tukkilaismeinikiä kunnioittaen eli opiskelijat temppuilevat itsensä tukkia pitkin hyiseen Ilosaaren laguuniin. Forstikaste aloittaa perinteisesti Joensuun vapun juhlinnan. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1986.^lähde?

Ilosaaren kunnostamisen yleissuunnitelma valmistui 2008.[6]

Poiketa ry toteutti Simo Hurtasta kertovan Hurtta-nimisen monitaiteellisen esityksen Ilosaaressa helmikuussa 2010. Työryhmään kuului yli 200 henkilöä. Esitystä varten laguuniin rakennettiin luminen katsomo, ja esitys tapahtui jäällä.[7]

Joensuu Design Week osallistui lokakuussa 2011 Joensuun kaupunkikeskustan kehittämiseen toimeksiannolla Unelmien Ilosaari.[8]

Joensuun Popmuusikot ry:n hallinnoima Elävä Ilosaari -hanke toteutti marraskuussa 2011 kaupunkilaiskyselyn, jonka tavoitteena oli saada selville joensuulaisten ajatukset ja toiveet Ilosaareen liittyen.[9]

Ilosaaressa järjestettiin 11.2.2012 Lunta Ilosaaressa -tapahtuma, joka esitteli Ilosaaren erilaisia käyttömahdollisuuksia.[10]

Ilosaari uudistettiin vuosina 2016-2018. Uudistuksessa Ilosaareen tuli muun muassa esteetön uimalaituri, uimarata, esteettömät pukukopit ja wc:t, avarampi parkkipaikka, esteetön kalastuslaituri, lasten leikkipaikka, laguunin niemet yhdistävä puinen kaarisilta sekä uudistettu valaistus.[11] Hanke sai Invalidiliiton palkinnon esteettömyydestä syksyllä 2018.[12]

• Joensuun saaret

1. Mauri Hast ja Pekka Lanko: Me tulemme taas.. Rovaniemi: Pohjolan Painotuote, 2009. ISBN 978-952-92-6087-4.
2. Joensuun matkailutoimisto: Joensuun kävelykierros 3
3. Ravintola Kellarin sivut kellari.fi. Viitattu 3.8.2008.
4. Joensuun Popmuusikot (Arkistoitu – Internet Archive)
5. Karjalainen 2.2.2007
6. Joensuun kaupungin tekninen virasto: Ilosaaren yleissuunnitelma 31.10.2008^{[vanhentunut linkki]}
7. Ylen Pohjois-Karjalan radio 26.2.2008^{[vanhentunut linkki]}
8. Design Week: "Ilosaaresta kaupunkilaisten olohuone" ilosaari.fi. Arkistoitu 22.1.2012. Viitattu 28.1.2012.
9. Kaupunkilaiskysely joensuulaisille Ilosaaresta 8.12.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
10. Lunta Ilosaaressa tuo elämää saareen ilosaari.fi. Arkistoitu 22.1.2012. Viitattu 28.1.2012.
11. Petra Mustonen: Vain hyppytorni uupuu Karjalan Heili. 25.7.2018. Viitattu 29.8.2019.
12. Marja-Liisa Kämppi: Ilosaarelle palkinto esteettömyydestä 15.11.2018. Yle Uutiset. Viitattu 29.8.2019.

• Elävä Ilosaari -sivusto
• Ruuhkanpurkajat-patsaasta ja Ilosaaren uittoperinteestä Joensuun museoiden sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)