Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmaston lämpenemisestä odotettavissa oleviin vaikutuksiin ja jo tapahtuneisiin ilmastomuutoksiin mukautumista ja varautumista ihmisen ja luonnon toimesta. Sopeutumisessa voidaan minimoida haittoja ja hyödyntää etuja.[1] Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eroaa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mikä on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämiseksi.

Sopeutumiskeinoja arvioidaan muun muassa taloudellisen tehokkuuden ja hinnan, joustavuuden, kiireellisyyden, reiluuden, tarvittavien luonnonvarojen sekä terveysvaikutusten ja turvallisuuden mukaan. Sopeutumiskeinojen hyödyllisyys voi vaihdella alueittain. Esimerkiksi tulviin ja rantojen eroosioon sopeutuminen on vaikeampaa kehitysmaissa kuin kehittyneissä maissa[2].

Sadannan muutoksista johtuvien kuivuuskausien ja vuoristojäätikköjen pienenemisen vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla sadevettä talteen. Pilviä saatetaan joissain tapauksissa voida kemiallisin keinoin ohjata satamaan siellä, missä sadetta tarvitaan eniten. Jäätikköjärviä voidaan padota niiden katoamisen estämiseksi, kuten joissain valtioissa on jo alettukin tehdä[2].

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Pääartikkeli: Ilmaston lämpenemisen vaikutukset

Mahdollisia vaikutuksia ympäristölle ja sivilisaatiolle on monia, pääasiassa kuitenkin keskimääräisen lämpötilan nousu kaikkialla maailmassa. Tämä johtaa mm. merenpinnan tason nousuun ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen.

Muutokseen voidaan varautua kahdella tavalla: ennakoivasti tai reaktiivisesti. Esimerkki ennakoivasta sopeutumisesta on rakentamisen välttäminen alueilla, joita tulvat tai hirmumyrskyt uhkaavat. Reaktiivista sopeutumista on varautuminen tulvien ja hirmumyrskyjen aiheuttamiin vahinkoihin.[3] Tutkijoiden mukaan ennakoiminen on taloudellisesti halvelmpi vaihtoehto.[4]

Sopeutumisstrategioita ja kansainvälisiä sopimuksia

Suomi

Suomi laati ensimmäisena maana maailmassa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005[5]. Vuonna 2014 laadittiin uusi vuoteen 2022 ulottuva suunnitelma.[6] Tuorein Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 julkaistiin helmikuussa 2023.[7] Valtionneuvoston selonteossa strategiassa todetaan, että sopeutumisuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. [8]

Euroopan unioni

Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2021 EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.[9] Aikaisempi strategia oli vuodelta 2013.

Lähteet
  1. toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4.
  2. IPCC AR4, Osa 2
  3. Mitä sopeutuminen tarkoittaa? Ilmasto-opas. Viitattu 9.7.2013.
  4. HS Ympäristö | Kovin isku osuu kahteen tärkeään toimialaan – Jos sopeutuminen unohdetaan, suomalaisia odottaa ilmastonmuutoksen aiheuttama miljardien eurojen lisälasku Helsingin Sanomat. 28.4.2022. Viitattu 16.2.2023.
  5. Suomi on edelläkävijä kansallisessa sopeutumispolitiikassa | Ilmasto-opas www.ilmasto-opas.fi. Viitattu 16.2.2023.
  6. Kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022 Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 16.2.2023.
  7. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 16.2.2023.
  8. VNS 15/2022 vp: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 - Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa VNS 15/2022 vp. 15.12.2022. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 16.2.2023.
  9. Neuvosto hyväksyi EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi www.consilium.europa.eu. Viitattu 16.2.2023.

Aiheesta muualla
Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen
Syyt

Kasvihuoneilmiö • Kasvihuonekaasu • Hiilidioksidi • Metaani • Auringon aktiivisuus • Ilmaston viileneminen • Milankovićin jaksot • Vulkanismi • Laattatektoniikka • Termohaliinikierto

Vaikutukset

Ilmastopakolaisuus • Merien happamoituminen • Merenpinnan nousu • Tulvat • Sadannan muutokset • Kuivuuskaudet • Lämpöaallot • Äärimmäiset sääilmiöt • Trooppiset hirmumyrskyt

Tiede

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC • Ilmastoherkkyys • Ilmastomalli • Palautekytkennät • Kaupunkisaarekeilmiö • Keskiajan lämmin kausi • Pieni jääkausi • Hiilinielu • Otsonikato • Historialliset vaikutukset

Keskustelu ja politiikka

Hillitseminen • Hinku-verkosto • Sopeutuminen • Kioton sopimus • Kööpenhaminan ilmastokokous • UNFCCC • Päästökauppa • Sternin raportti • Uusiutuva energia • Energiansäästö • Oregonin vetoomus • Energiapolitiikka • Euroopan unionin energiapolitiikka • Suomen energiapolitiikka • Kiinan energiapolitiikka

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.