Ilmari Salomies

Ilmari Johannes Salomies (vuoteen 1934 Salonen; 17. heinäkuuta 1893 Mikkelin maalaiskunta26. joulukuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja Turun arkkipiispa vuosina 1951–1964.[2]

Ilmari Salomies
Viipurin piispa
1943–1944
Edeltäjä Yrjö Loimaranta
Mikkelin piispa
1944–1951
Seuraaja Martti Simojoki
Turun arkkipiispa
1951–1964
Edeltäjä Aleksi Lehtonen
Seuraaja Martti Simojoki
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Puoliso Helfrid Kirsti Elisabet Hildén
Muut tiedot
Uskonto Luterilaisuus

Hän toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosenttina vuodesta 1931 ja professorina vuosina 1938–1943. Hänet vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi vuonna 1943. Viipurin hiippakunta muutettiin myöhemmin Mikkelin hiippakunnaksi. Hän toimi hiippakunnan piispana vuoteen 1951, kunnes hänet valittiin arkkipiispaksi.[2]

Salomies yritti parantaa kirkon suhteita kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään.

Salomiehen kirkkohistorialliset tutkimukset käsittelivät hengellisiä liikkeitä ja niiden johtajia.

Hänen puolisonsa oli kirjailija Kirsti Salomies.[3]

Ura piispana

Viipurin ja Mikkelin piispa (1943–1951)

Ilmari Salomies vihittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi jatkosodan aikana kesäkuussa 1943. Salomiehen vihkimyksessä paikalla oli Saksan kirkon ulkomaanpiispa Theodor Heckel, jota Salomies tervehti aseveljenä. Salomies koki omakohtaisesti Viipurin pommitukset Neuvostoliiton kesällä 1944 käynnistämän suurhyökkäyksen aikana. Salomies pelkäsi Suomen miehittämistä ja harkitsi pakenemista Ruotsiin. Sodan aikana Salomiehen esikoispoika Olli Salomies kaatui Maaselän kannaksella syyskuussa 1942.[4]

Vuonna 1944 Salomiehen johtama Viipurin hiippakunta joutui lähtemään evakkoon. Salomies korosti sodan aikana luottamustaan Suomen valtionjohtoon. Mikkeliin siirretyn tuomiokapitulin johtajana Salomiehen vastuulle tuli evakkoseurakunnista huolehtiminen.[4]

Arkkipiispa (1951–1964)

Ilmari Salomies valittiin vuonna 1951 Aleksi Lehtosen seuraajaksi arkkipiispaksi. Kirkon johtajana Salomies oli maltillinen ja kannanotoissaan varovainen.[4]

Teoksia

  • Henrik Renqvist I–II (1930–1931)
  • Der Hallesche Pietismus in Russland zur Zeit Peters den Grossen (1936)
  • Suomen kirkon historia I–III (1944–1962)

Lähteet

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  • Suuri henkilökirja. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26140-8.

Viitteet

  1. (sv) Biografiskt lexikon för Finland, Svenska litteratursällskapet i Finland. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 644. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Kysy kirjastonhoitajalta.
  4. Jalovaara, Ville: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962, s. 24. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-5031-39-3.

    Kirjallisuutta

    • Alaja, Osmo: Anteeksi, kuka olikaan Ilmari Salomies. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07592-6.
    • Heininen, Simo: ”Salomies, Ilmari (1893–1973)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 636–638. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. / Teoksen verkkoversio.

     

    Edeltäjä:
    Yrjö Loimaranta
    Viipurin piispa
    1943–1944
    Seuraaja:
    Mikkelin piispan vaakuna Edeltäjä:
    Mikkelin piispa
    1944–1951
    Seuraaja:
    Martti Simojoki
    Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna Edeltäjä:
    Aleksi Lehtonen
    Turun arkkipiispa
    1951–1964
    Seuraaja:
    Martti Simojoki
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.