Ilmari Rahola

Ilmari Raholan vanhemmat olivat kauppias Johan August Helenius ja Anna Kristina Alenius ja puoliso vuodesta 1924 Eeva Kyllikki Marsio. Pääjohtaja, kontra-amiraali Eero Rahola ja professori Jaakko Rahola olivat hänen veljiään. Ilmari Rahola tuli ylioppilaaksi 1918 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1922. Hän toimi Hämeen Sanomien toimitussihteerinä 1918–1920, Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä 1923–1934, Suomen Osuustoimintalehden toimitussihteerinä 1923–1930, Pellervon kirjeopiston johtajana vuodesta 1930 ja Pellervo-seuran sihteerinä vuodesta 1934. Vuonna 1965 Rahkola jäi eläkkeelle Pellervo-seuran pääsihteerinä. Opetusneuvoksen arvonimen hän sai 1959. [1][2]

• Suomen liikemies-yhdistys 1896–1921: juhlajulkaisu, 1921, toim. Leo Harmaja, J. Bärlund, Oskari Kauppi, Ilmari Rahola
• Suomen osuuskassaliike tätä nykyä: julkaistu liikkeen 25-vuotisjuhlan johdosta, 1927, toim. Hannes Gebhard, Ilmari Rahola
• Voittaja: runoja ja kertomuksia osuuskuntain ja maataloudellisten yhdistysten illanviettoihin, 1929, kokoaja Ilmari Rahola
• Maaseudun Pellervo-yhdistykset, 1929
• Maaseudun puhelinyhtymät ja puhelinlaitoksen keskittäminen, 1933
• Pääelinkeinomme tukemistoimenpiteitä, 1933
• Hannes Gebhardin muisto, 1934, toim. Ilmari Rahola, avustanut Hedvig Gebhard
• Agricultural co-operation in Finland, 1936
• Das Genossenschaftswesen Finnlands während der letzten Wirtschaftskrise, 1936
• Maataloustuotteiden vientikiintiöiden jakaminen, 1937
• Pellervo-seuran toimintaa, 1937
• Suomen osuustoiminnan oppikirja maatalouskouluja ja kansanopistoja varten, 1938, 5. painos, Hannes Gebhard, toim. Ilmari Rahola
• Die Genossenschaftsbewegung gegenwärtig in Finnland, 1939
• Pohjois-Savon pellervolainen osuustoiminta, 1953, julkaisussa Savonmaan hyväksi (juhlajulkaisu P. V. Heikkisen 70-vuotispäiväksi), ss. 140–151