Ilmapallo
Ilmapallo on kaasulla täytettävä, kevyestä materiaalista yleensä koristelu- tai mainontatarkoituksiin valmistettu pallo.
Ilmapallon kuori on yleensä elastinen, jolloin se vie vähän tilaa ja venyy halutun kokoiseksi palloa täytettäessä. Kuoret valmistetaan useimmiten muovista tai hajoavasta luonnonkumista, mutta myös foliopallot ovat yleisiä. Ilmapallon kuoressa on suuaukko, josta palloon puhalletaan kaasua. Tavalliset ilmaa sisältävät pallot täytetään yleensä puhaltamalla tai pienellä käsikäyttöisellä ilmapallopumpulla. Jos pallo täytetään ilmaa kevyemmillä kaasuilla kuten heliumilla, se kohoaa ilmaan nosteen ansiosta. Tällöin täyttöön käytetään tavallisesti painekaasusäiliötä. Täytön jälkeen pallo sidotaan umpeen, ja karkaamisen estämiseksi ilmaa kevyempiin palloihin kiinnitetään usein naru. Foliopalloissa on tavallisesti venttiili, jolloin niitä ei tarvitse sulkea sitomalla. Aikaisemmin ilmapalloja täytettiin myös vedyllä, mutta helium on turvallisempi vaihtoehto reagoimattomuutensa ansiosta. Se ei myöskään ole yhtä haitallista sisään hengitettynä.
Useimmat ilmapallot ovat muodoltaan yksinkertaisen soikeita, ja kumista valmistettujen pallojen muotoiltavuus onkin rajallinen. Tavallisten pallomaisten ilmapallojen lisäksi kumista valmistetaan usein pidempiä, makkaramaisia palloja. Foliopallot sen sijaan voivat olla minkä muotoisia tahansa. Ne eivät veny kumipallojen tapaan, joten niiden pintaan voidaan myös helpommin painaa yksityiskohtaisia ja värikkäitä kuvia. Foliopallot valmistetaan yleensä muovista, joka on päällystetty metallilla. Siksi niiden on pelätty aiheuttavan oikosulkuja voimajohtoihin takertuessaan.
Kumipalloja voidaan täyttää myös nesteillä, yleensä vedellä. Nämä ns. vesi-ilmapallot hajoavat melko herkästi, ja niitä voi siten käyttää vesisodassa tai muussa keppostelussa.
Ilmapallot tuovat myös paljon iloa lapsille. Etenkin vapun aikoihin pallot ovat hyvin suosittuja. Eikä vain ainoastaan lasten keskuudessa, koska ne soveltuvat myös hyvin koristeiksi iloa tuomaan.
Käyttö
Ilmapalloja käytetään tavallisimmin koristeina ja mainonnassa. Ne kuuluvat usein riehakkaisiin, karnevaalimaisiin juhliin kuten vappuun Suomessa. Myös erilaisissa tapahtumissa värikkäitä ilmapalloja käytetään huomion kiinnittäjinä ja tunnelman kohottajina. Mainosilmapalloja jaetaan usein ilmaiseksi kansalaisille: niiden etuja ovat heliumtäytteisten pallojen hyvä näkyvyys ja ihmisten myönteinen suhtautuminen varsinkin lapsille mieluisiin ilmapalloihin.
Kaupoista ilmapalloja voi ostaa tavallisesti vain täyttämättöminä. Erityistapahtumissa ilmapallokauppiaat myyvät täytettyjä palloja. Ilmapallokauppias sitoo pallot usein korkeaksi torniksi, jonka hän sitoo vyötärölleen, ja irrottaa nipusta asiakkaan haluaman pallon. Suomessa ilmapallokauppiaiden tornit ovat vappuisin yleisiä katukuvassa.
Erityisen pitkiä ja kapeita ilmapalloja voi taivuttaa kuvioiksi, jolloin ne säilyttävät muotonsa taivutuksen jälkeen. Useita tällaisia ilmapalloja voi liittää yhteen monimutkaisiksi hahmoiksi kuten päähineiksi tai eläimiksi. Tämä on synnyttänyt oman, usein erilaisissa tapahtumissa tai huvipuistoissa toimivan ilmapallotaiteilijoiden ammattikunnan.
Aiheesta muualla
- Jukka Kangasaho, Jukka Mäkinen, Juha Oikkonen, Johannes Paasonen & Maija Salmela: Differentiaalilaskenta 2 (pitkä matematiikka), s. 9. Porvoo: WSOY, 2002. ISBN 951-0-24562-3. . Esimerkki tyhjenemisnopeudesta.