Ilmajärvi

Järvi sijaitsee laajalla alangolla, joka sisätää myös Laatokan pohjoisessa. Alangon itä- ja kaakkoispuolella kohoaa vaatimaton Valdain ylänkö, jonka Tihvinän selänteellä virtaavat muutamat järveen laskevat joet. Järven keskimääräiseksi pinta-alaksi ilmoitetaan 982 neliökilometriä [5] ja keskisyvyydeksi 2,6 metriä [2], ilmeisesti keskikorkeudella 18,1 metriä mpy. [lower-alpha 1], mutta järven koko vaihtelee vedenpinnan tason mukaan suuresti. Sen vedenpinnan korkeus vaihtelee sekä vuodenaikojen mukaan että sen juoksutusta säännöstellen. Vesi on alimmillaan maaliskuussa ja syyskuussa, ja korkeammillaan keväällä toukokuussa. Ylimmän ja alimman vedenpinnan korkeuden välillä on keskimmäärin 7,4 metriä. Sekä järven tilavuus että pinta-ala ja muut mitat vaihtelevat suuresti vedenpinnan mukaan. Tämä johtuu järvialtaan pohjan muodosta, joka on hyvin tasainen ja rannoiltaan loiva. Järven pohjaa peittää tutkimusten mukaan 9–10 metriä paksu lietekerros, joka peittää pohjan luontaiset epätasaisuudet. Vesi voi olla matalimmalla 16,5 metriä mpy. Silloin on järven suurin syvyys kolme metriä, pinta-ala 770 neliökilometriä ja tilavuus 1,5 kuutiokilometriä. Vesi on korkeimmillaan noin 23,4 metriä mpy. Silloin on suurin syvyys 10 metriä, pinta-ala 2 090 neliökilometriä ja tilavuus 3,5 kuutiokilometriä. Erässä lähteessä on mainitty tilavuudeksi jopa 12 kuutiokilometriä [2]. Säännöstely tehdään Olhavanjoessa sijaitsevan Olhavan vesivoimalaitoksen ehdoilla, joka on vuodesta 1926 säännöstellyt sitä. Voimala säännöstelee vettä niin, ettei järven vedenpinta alene koskaan 13,5 metrin korkeuteen mpy.[1][2][4]

Järven rannoilla ei ole asutusta ja ne ovatkin lähinnä soistuneita lietealueita. Joitakin maalaiskyliä sijaitsee lounais- ja länsirannikolla. Järvialueen kaupunki Veliki Novgorod sijaitsee kuusi kilometriä rannasta. Pieniä kyliä ovat esimerkiksi Ilmen (Ильмeнь), Korostyn (Коростынь) ja Borisovo (Борисово). Järvellä on ollut matkustajaliikennettä Novgorodista Staraja Russaan kantosiipialuksilla 1980-luvulle asti. Nykyiset laivareitit on tarkoitettu turisteille. Ne vievät ihmisiä Pyhän Nikolauksen kirkolle (Lipnessa, Никола-на-Липне) ja Staraja Russa.[1][4]

Ilmajärven vesi sekoituu tuulella helposti ja aallokko nostaa pohjasta lietettä ja sameuttaa veden. Veden korkeat ravinnepitoisuudet aiheuttavat leväkukintaa, jolloin vesi samenee lisää. Veden näkösyvyys vaihtelee 0,4–0,6 metriä. Veden happipitoisuus jää kesällä vaatimattomasti 8 milligrammaan litrassa vettä eli happikylläisyys on 95 %. Myös talvella hapen pitoisuus alenee jään alla. Jään pinnan alla se jää 7 milligrammaan ja pohjan lähellä 3–4 milligrammaan litrassa. Kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee 20–110 mikrogrammaa ja kokonaistyppipitoisuus 160–1 270 mikrogrammaa litrassa vettä. Vedenväri on kellertävä, mikä johtuu runsaasta eloperäisestä aineksesta vedessä. Rantojen vesikasvillisuus peittää 8 % järven kesäisestä pinta-alasta. Järvessä elää biomassaltaan runsas kalasto, jossa esiintyy lahna, kuore, made ja hauki. Vaellusiika on vesivoimalaitoksen takia kadonnut. Kalaistutuksilla yritetään ylläpitää kalaston lajien välistä tasapainoa.[1][4]

Järveen laskee noin 50 jokea, joiden kautta tulee järveen suurin osa eli 96 % vedestä. Sadanta selittää veden määrästä 4 %. Vesi vaihtuu teoreettisesti viidesti vuodessa eli sen viipymä järvessä on 2,4 kuukautta. Järvi jäätyy marraskuun loppupuolella ja sen jäät lähtevät huhtikuun puolivälissä. Järven vesi lämpenee nopeasti, sillä se on samea ja matala. Se ei avovesikaudella tavallisesti lämpötilakerrostu ja järven veden lämpötila seuraa syviä järviä herkemmin ilmojen lämpötiloja. Syksyisin se jäähtyy nopeasti, mutta auringon lämmittämä mutainen järvenpohja luovuttaa pitkään lämpöä veteen ja muodostaa siihen käänteiset lämpötilakerrokset. Päällysveden ja alusveden lämpötilaero on yleensä noin kolme astetta. Pohjan lämpötila kasvaa talvella ja se saavuttaa korkeimman lämpötilansa maaliskuussa.[1][4]

Ilmajärvi on ollut historiallisesti tärkeä. Sen rannalla sijaitsee varjagien perustama Rurikinlinna, joka on näytellyt erittäin tärkeää roolia koko Venäjän valtakunnan syntymisessä. Se oli huomattava kauppapaikka ennen Novgorodia.

Novgorodin kaupunki sijaitsee Olhavanjoen varrella 6 km järvestä pohjoiseen. Varjagien kauppareitti Suomenlahdelta Bysanttiin kulki 800–1100-luvuilla Ilmajärven kautta, jota kautta pääsi myös Volgalle.[2][4]

Ilmajärvellä on myös osansa venäläisessä kansantarustossa. Nimen alkuperä taas on suomalainen.^lähde?

Ilmajärveen laskee noin 50 jokea. Valuma-alueen latvajoki Mstan nimi on lihavoitu, koska se katsotaan muodostavan osan pääuomaa. Oheiseen taulukkoon on koottu suurimpia järveen laskevia jokia. Taulukon tietojen lähteet on mainittu taulukon alla ja ne on riveittäin yksilöity oikeassa sarakkeessa.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([6]), 3 = katsottu internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmajärvi Wikimedia Commonsissa