Ikonoklasmi

1900-luvun alussa kirjoittanut imaami Abd al-Ghaffar vahvisti, että islamin kuvakielto on äärimmäisen ehdoton, ja kuvien piirtäminen lukeutuu suuriin synteihin.[6]Abd al-Ghaffarin mukaan kuvakielto johtuu siitä, että kuvantekijä matkii teollaan Jumalan luomistyötä. Erään hadithin mukaan tämä selitys kuultiin itseltään profeetta Muhammedilta.[6] On siis väärinkäsitys, että kuvakielto johtuisi vain siitä, että kuvia ja patsaita on aikaisemmin palvottu epäjumalina. Kuvien tekemisen ohella myös niiden esillä pitäminen ja käyttäminen on synti. Ratkaisevaa on kuitenkin tarkoitus. Seuraavassa on esimerkkejä islamilaisista ratkaisuista.[6]

• Eläimen muotoisen keksin leipominen on synti, mutta ei sellaisen ostaminen, jos tarkoituksena on vain syödä keksi.
• Samoin voi ostaa kuvitetun kirjan, jos tarkoituksena on vain lukea teksti.
• Kuvallisen passin käyttö ei ole syntiä, mutta viranomaiset, jotka sellaista vaativat, syyllistyvät syntiin.
• Leikkiminen nukeilla on pelkästään loukkaavaa, mutta niiden tekeminen on synti.
• Valokuvien suhteen uskonoppineiden mielipiteet poikkeavat toisistaan; toiset hyväksyvät, toiset eivät.
• Etelä-Afrikan islamilaisten oppineiden neuvosto (Majlisul Ulama) on tuominnut myös television islamin vastaisena esittäen 16 kohdan listan sen syntisyydestä ja moraalittomuudesta.

Saudi-Arabiassa on tuhottu myös nykyajalla islamilaisia muistomerkkejä, kuten historiallisia rakennuksia, joita maan wahhabistinen suuntaus on pitänyt mahdollisen idolatrian kohteita.[9][10]

Muslimit ovat tuhonneet muiden uskontojen näkyvää kuvaperintöä, vaikka dhimmi -lainsäädäntö sallii kirjan kansoille oman uskonnon harjoittamisen matalaa profiilia noudattaen niin sanotun "Umarin sopimuksen" mukaisesti.

• Pakanallisten idolien tarunhohteinen poistaminen Mekan Kaabasta vuonna 630 on muslimeille symbolisesti ja historiallisesti tärkeä tapaus. Tapahtumasta kertoo Ibn Hisham 800-luvulla. Muhammed kaatoi lyijykiinnikkeissä olleet patsaat Kaaban ympäriltä vain osoittamalla niitä kädellään ja sanomalla: "Totuus on tullut ja valhe kadonnut. Valhe on katoavaista". [11]
• Arabikalifi Jazid II määräsi 723 tuhottavaksi valtakunnassaan kaikki ristit ja kristilliset kuvat. Tieto perustuu useisiin keskiajan lähteisiin.[3] Nykyisen Jordanian alueelta on löydetty todisteita siitä, että kirkkojen mosaiikkilattioita tuhottiin.[3] Jazidin antama kielto jäi lyhytaikaiseksi, ja ikoneiden teko Levantin kristityissä yhteisöissä jatkui ainakin 800-luvulle asti.[12][13]
• Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi vuonna 1453 heti Konstantinopolin muslimivalloituksen jälkeen. Tällöin kristilliset kuvat poistettiin tai peitettiin kipsillä. Moskeija muutettiin 1920-luvulla museoksi, ja mosaiikkien restaurointi alkoi 1932.
• Muslimien ikonoklasmeja on esiintynyt eri puolilla Intiaa, jossa hindujen ja buddhalaisten temppeleitä on hävitetty ja niiden tilalle on rakennettu moskeijoita, esimerkiksi Qutubin rakennuskokonaisuus.
• Talibanit räjäyttivät vuonna 2001 valtavat Buddhan patsaat Bamiyanin maakunnassa Afganistanissa. Aikaisemmin patsaita olivat jo yrittäneet tuhota islamilaiset hallitsijat 1600- ja 1700-luvulla tykkitulen avulla (Nadir Šah ja Aurangzeb).[14]

Katolisuuden perinteessä kuvien käyttö kirkoissa on perinteisesti värikästä ja runsasta. Ortodoksikirkoissa taas ikonien asema on keskeinen ja niitä esitetään runsaasti. Suomen ortodoksisen kirkon internetsivuilla todetaan ikonoklasmista, että se oli ”ikoneita vastustavien harhaoppi”.[15]

Protestanttisen reformaation aikana esiintyi ikonoklasmia. Jotkut reformaattorit, varsinkin Andreas Karlstadt, Ulrich Zwingli ja Jean Calvin rohkaisivat uskonnollisten kuvien tuhoamista vedoten kymmeneen käskyyn, joissa kielletään idolatria ja epäjumalankuvat. Veistoksia ja kuvia tuhottiin sekä spontaaneissa yksittäisissä hyökkäyksissä, että luvattomissa ikonoklastisissa mellakoissa. Hollanniksi kuvien tätä tuhoamista kutsutaan sanalla Beeldenstorm. Useimmiten kuvia siirsivät pois kuitenkin viranomaiset rauhallisesti uskonpuhdistuksen jälkeisissä Euroopan kaupungeissa ja seuduilla.

Katolisen ajan maalauksen jäänteet ikkunan pielessä Pyhän Mikaelin kirkossa Keminmaassa

Suomessakin kirkoista poistettiin runsaasti pyhäinkuvia. Luterilaisuus ei kuitenkaan kehittynyt täysin kuvakielteiseksi, sillä kuvia saatiin käyttää opetustarkoituksiin. 1500-luvun puisia kirkkoja ei ole säilynyt, mutta Isonkyrön kirkkoherran kivikirkkoonsa teettämä kirkon seinät kauttaaltaan peittävä raamattuaiheinen kalkkimaalaus vuodelta 1560 on säilynyt. Kirkkomaalauksia ei vieroksuttu seuraavillakaan vuosisadoilla, vaan esimerkiksi 1600-luvulla moni puukirkko koristeltiin kauttaaltaan raamatullisilla ja koristeaiheisilla liimavärimaalauksilla (muun muassa Pyhämaan Luodon kirkko). Myös runsaasti koristellut alttarilaitteet olivat suosittuja. Aiheet ja kuvaustavat osoittavat että yhteys keskiajan katoliseen ikonografiaan ei täysin katkennut. Suomessa keskiajan kivikirkkojen maalauksia kalkittiin peittoon eniten 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun puolella. Tuhoamista perusteltiin esteettisin perustein, sillä keskiaikaisia maalauksia pidettiin tuohon aikaan kömpelöinä.

Massamittainen ja järjestelmällinen uskonnollinen kuvainraasto organisoitiin Afganistanissa vuosina 1996-2001. Lokakuussa 1997 Afganistanin valtaa pitävä Taliban-liike julisti kielletyksi kaikki elollisten olentojen kuvat. Kabulin virallisessa radiossa kehotettiin: "Kaikki kaupoissa, taloissa ja muualla seinillä riippuvat eläinten ja muiden elävien olentojen kuvat on tuhottava". Määräys koski radion mukaan myös ”eläviä olentoja esittäviä muovisia lasten leluja”.[16] Helmikuussa 2001 Afganistanin Taliban-johtaja Mullah Mohammed Omar komensi sotilaitaan tuhoamaan kaikki maan veistokset. Näiden joukossa oli muinaismuistoina korvaamattoman arvokkaita, islamia edeltäviä buddhalaisia veistoshahmoja, seinämaalauksia ja arkeologisia kohteita. Talibanin aiheuttamaa tuhoa on myöhemmin yritetty korjata kansainvälisillä pelastustoimilla. Myös televisio, valokuvaus ja musiikki olivat kiellettyjä Talibanhallinnon aikana Afganistanissa.[17]

Keväällä 2015 sosiaalisessa mediassa levisi Isis-järjestön video, jossa museossa ja ulkona olevia patsaita ja reliefejä tuhotaan moukareilla. Tuhottujen esineiden on arvioitu olleen peräisin Mosulissa sijaitsevasta antiikin museosta. Osa tuhotuista patsaista on peräisin Mosulin lähellä olevasta muinaisesta Hatran kaupungista, joka on Unescon maailmanperintökohde. Unescon edustaja Irina Bokovan mukaan esineiden tuhoaminen rikkoo YK:n turvaneuvoston päätöslauselmaa. Aiemmin Mosulin ja Tikritin alueilla on tuhottu temppeleitä, kirkkoja ja arvokkaita käsikirjoituksia.

Videolla esiintyvä taistelija kertoo, että muinaiset veistokset tuhottiin kuvainpalvontana.[18]

Rasismia vastustavat BLM-mielenosoitukset roihahtivat Minneapolisissa Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun poliisi surmasi mustaihoisen George Floydin pidätystilanteessa 25. toukokuuta. Sittemmin mielenosoitukset levisivät ympäri maailmaa, ja niiden yhteydessä on kaadettu, vahingoitettu tai töhritty patsaita, joiden esikuvilla on rasistinen tai kolonialistinen menneisyys. Tuhon kohteeksi joutuneita patsashahmoja ovat olleet muun muassa Edward Colston, Leopold II, Kolumbus ja Winston Churchill.[19][20]