Ikonion

Ikonion sijaitsi nykyisen keskisen Anatolian ylängön lounaisosassa noin 1 027 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna.[5] Se luettiin antiikin lähteissä joskus Fryygian itäisimmäksi kaupungiksi[1][6][7] ja joskus puolestaan yhdeksi Lykaonian tärkeimmistä kaupungeista.[1][8][7]

Ikonionin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi nykyisen Konyan keskustassa oleva kukkula, jolla nykyisin sijaitsee sulttaanien palatsi ja moskeija.[5][9] Kaupungin ympärillä oli yli 500 neliökilometrin kokoinen hedelmällinen tasanko. Seudulla oli myös hyvä ilmasto ja hyvin vettä.[10] Ikonionista pohjoiseen sijaitsi Laodikeia Katakekaumene ja etelään Lystra.

Ikonion oli seutunsa vanhimpia kaupunkeja, ja sen paikalla on ollut asutusta viimeistään 2000-luvulla eaa. Fryygialaisen myytin mukaan kaupunki olisi ollut ensimmäinen, joka asutettiin koko maailman tuhonneen vedenpaisumuksen jälkeen.[5] Heettiläisissä lähteissä paikan nimi esiintyy muodossa Ikkuwanija.[2] Fryygialaiset asuttivat paikan heettiläisten valtakunnan romahtamisen jälkeen.[5]

Niken patsas nykyisestä Konyasta tai sen lähistöltä. Konyan arkeologinen museo.

Ikonion hellenisoitui eli kreikkalaistui vaiheittain 200-luvulta eaa. lähtien.[5] Vaikka kaupungin nimi oli todennäköisesti fryygialaista alkuperää,[10] antiikin kirjailijat johtivat sen usein sanasta eikōn (εἰκών), ’kuva’, ja tämä tuotti tarun, jonka mukaan nimi olisi ollut peräisin Perseuksen sinne tuomasta Medusan kuvasta.[1][11] Tämän vuoksi Stefanos Byzantionlainen katsoi, että nimi olisi kuulunut kirjoittaa Eikonion (Εἰκόνιον). Kyseinen muoto esiintyykin Eustathioksella ja bysanttilaisilla kirjailijoilla sekä joissakin rahoissa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Ikonieus (Ἰκονιεύς).[1]

Vuonna 25 eaa. Ikonionista tuli osa Rooman Galatian provinssia. Kaupungilla oli itsehallinto kuin kreikkalaisella poliksella, ja sitä hallitsi kansalaisten neuvosto.[5][10] Strabon kutsuu Ikonionia vielä pikkukaupungiksi (πολίχνιον, polikhnion), mistä voidaan päätellä, että se oli vielä ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla melko vähämerkityksellinen paikka. Plinius vanhempi ja Apostolien teot puolestaan antavat kuvan varsin suuresta kaupungista, jossa asui sekä kreikkalaisia että juutalaisia. Näin kaupunki vaikuttaa kehittyneen suhteellisen lyhyessä ajassa merkittäväksi.[1][12][13] Roomalaisellakin kaudella Ikonion vaikuttaa säilyneen luonteeltaan suhteellisen kreikkalaisena paikkana.[10]

Apostoli Paavali kävi Ikonionissa sekä ensimmäisellä, toisella että kolmannella lähestysmatkallaan, ja se mainitaan siksi usein Apostolien teoissa sekä myös Toisessa kirjeessä Timoteukselle. Ensimmäisellä lähetysmatkallaan vuosina 47–48 hän tuli sinne Pisidian Antiokiasta ja jatkoi sieltä Lystraan ja Derbeen. Toisella (vuonna 50) ja kolmannella (vuonna 53) matkalla Paavali tuli sinne Lystrasta ja jatkoi Pisidian Antiokiaan.[5][13][14] Kristinusko kohtasi kaupungissa aluksi suurta vastustusta. Tunnettuihin käännynnäisiin kuului Thekla (Tekla). Juutalainen vaikutus kristilliseen oppiin Ikonionissa sai Paavalin kirjoittamaan Kirjeen galatalaisille (eli galatialaisille).[10]

Ikonionista tuli roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta keisari Hadrianuksen aikana vuonna 130[5] nimellä Colonia Aelia Hadriana Augusta Iconiensium.[2][15] Se mainitaan coloniana vielä keisari Gallienuksen aikaisissa rahoissa 200-luvulla.[1] Varhaiselta kristilliseltä kaudelta lähtien Ikonion oli piispanistuin. Nykyisin se on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Iconium, Iconiensis).[16]

Vuonna 372 Ikonionista tuli Lycaonian provinssin pääkaupunki.[5] Se mainitaan Lykaonian metropoliina myös bysanttilaisella kaudella.[1][17] Bysantti menetti kaupungin ensin arabeille (600–800-luku) ja sitten turkkilaisille seldžukeille vuonna 1072 tai 1081.[1][5] Turkkilaiset tekivät kaupungista Rumin sulttaanikunnan pääkaupungin, ja sen hallitsija tunnettiin muun muassa Ikonionin sulttaanina.[1] Nykyisen kaupungin nimi Konya on muuntunut kaupungin antiikin aikaisesta nimestä.

Neljän evankelistan symbolit oletettavasti kirkosta peräisin olevassa kivessä nykyisestä Konyasta tai sen lähistöltä. Konyan arkeologinen museo.

Ikonionista on löydetty joitakin rakennusjäännöksiä ja piirtokirjoituksia, jotka ovat kuitenkin pääosin peräisin bysanttilaiselta kaudelta.[1] Kaupungissa tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella olleen kreikkalainen tai roomalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[18][19]

Nykyisen Konyan alueelta ja lähistöltä tehtyjä löytöjä on esillä Konyan arkeologisessa museossa.