Eduskunnan ikäpuhemies
Eduskunnan ikäpuhemies (ruots. riksdagens ålderstalman) on epävirallinen nimitys Suomen eduskunnan iältään vanhimmalle kansanedustajalle, joka vuosittain toimii puhemiehenä ennen varsinaisen puhemiehistön valintaa valtiopäivillä.[1] Tässä artikkelissa on luettelo niistä kansanedustajista, jotka ovat olleet kulloisenkin eduskunnan vanhimpia jäseniä. Jotkut vanhimmat ovat voineet nousta eduskuntaan kesken kauden varaedustajana eivätkä siis ole toimineet ikäpuhemiehenä. Tällainen oli esimerkiksi Jörn Donner tullessaan edustajaksi alkuvuodesta 2007.
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys määräsi eduskunnan vanhimman jäsenen toimimaan puhemiehenä kunnes puhemiehistö on valittu[2]. Nykyään saman määrää eduskunnan työjärjestys[3].
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
Vaikka eduskunta valitaan useammaksi vuodeksi kerrallaan (vuoteen 1954 saakka kolmeksi vuodeksi ja 1954 alkaen neljäksi vuodeksi), kokoontuu se valtiopäiville vuosittain, ja uusien valtiopäivien on näin joka vuosi valittava itselleen puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Tämä tapahtuu valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa, joka pidetään ennen valtiopäivien avajaisia. Eduskunnan vanhin kansanedustaja johtaa puhetta ensimmäisessä istunnossa siihen saakka, kunnes uusi puhemies on valittu, vannonut valansa ja asettunut puheenjohtajaksi.
Vuosina 1908, 1909, 1917, 1929, 1930 ja 1975 pidettiin kahdet valtiopäivät eduskunnan hajottamisen ja uusien vaalien vuoksi. Vuosina 1910, 1918, 1932 ja 1935 järjestettiin varsinaisten valtiopäivien lisäksi ylimääräiset valtiopäivät yksittäisten asioiden käsittelyä varten. Vuosina 1915 ja 1916 ei Suomessa järjestetty valtiopäiviä sotatilan vuoksi. Tässä luettelossa ovat puhemiesvaalin aikana puhemiehinä toimineet eduskunnan jäsenet. Sulkuihin merkityt olisivat ikänsä puolesta toimineet ikäpuhemiehenä mutta heidän tilallaan toimi toinen edustaja.
* Eduskunnan vanhin kansanedustaja on toiminut ensimmäisen istunnon puhemiehenä neljiä valtiopäiviä lukuun ottamatta. Vuoden 1913 valtiopäivillä sekä vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä oikea ikäpuhemies ei päässyt paikalle ensimmäiseen istuntoon; 1913 Leo Mechelin oli sairas ja hänen tilallaan puhetta johti John Hedberg, 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä Rabbe Wrede ei ehtinyt paikalle ja tilalla oli Waldemar Bergroth. Vuoden 1976 valtiopäivillä tilanne oli nimellisesti erilainen, sillä vanhin kansanedustaja Evald Häggblom ei ollut ensimmäiseen istuntoon mennessä ehtinyt esittää valtakirjaansa, joten tuon istunnon aikana V. J. Sukselainen oli virallisesti vanhin valtakirjansa esittäneistä ja valtiopäiville osallistumiseen oikeutetuista edustajista. Sukselainen oli siten senhetkinen ikäpuhemies, vaikka Häggblom esitti valtakirjansa pian jälkeenpäin. Vuonna 2008 ikäpuhemies Claes Andersson oli estynyt ja Jacob Söderman toimi puhemiehenä.
Huomautuksia
- Pisimmän aikaa on Suomen eduskunnan vanhimpana kansanedustajana ollut Miina Sillanpää, 12 vuotta. Hän toimi ikäpuhemiehenä 12 kertaa vuosien 1936–1947 valtiopäivillä. Sillanpää on myös ainoa naispuolinen eduskunnan vanhin, ja ensimmäinen nainen, joka on toiminut puhemiehenä eduskunnan istunnossa.
- Miina Sillanpää on Suomen eduskunnan kaikkien aikojen vanhin kansanedustaja. Hän oli 82-vuotias jättäessään eduskunnan heinäkuussa 1948. Tällöin hänet nimitettiin kunniapuhemieheksi. Myös Väinö Tanner, Tuure Junnila ja Jörn Donner ovat olleet kansanedustajina vielä yli 80-vuotiaina.
- Rafael Paasio on ainoana toiminut varsinaisena puhemiehenä vanhimpana kansanedustajana ollessaan. Hänet valittiin puhemieheksi 1970, 1971 ja 1972 valtiopäivillä, ja näin hän sai kunnian luovuttaa puhemiehen viran itselleen ikäpuhemiehen asemassa.
- Paasio oli vanhimpana kansanedustajana myös pääministeri myöhemmin vuoden 1972 valtiopäivien aikana. Ainoa toinen pääministerinä eduskunnan vanhimpana ollessaan toiminut oli P. E. Svinhufvud 1930 ja 1931 valtiopäivillä.
- Svinhufvud oli vuoden 1931 valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ainoa istuva pääministeri ikäpuhemiehenä. Myöhemmin samojen valtiopäivien aikana hänet valittiin presidentiksi. Svinhufvudin jättäessä täten eduskunnan tuli uudeksi vanhimmaksi kansanedustajaksi entinen presidentti K. J. Ståhlberg.
- Eduskunnan vanhimman kansanedustajan asema on vaihtunut kesken valtiopäivien useita kertoja jonkun edustajista esimerkiksi siirtyessä toisiin tehtäviin (kuten Svinhufvud presidentiksi kesken vuoden 1931 valtiopäivien). Tämän vuoksi saman vaalikauden aikaisilla valtiopäivillä voi olla eri ikäpuhemiehet. Kesken valtiopäivien vanhimmaksi edustajaksi noussut ei välttämättä ehdi toimia kertaakaan ikäpuhemiehenä: esimerkiksi Jörn Donner nousi eduskuntaan varasijalta vuoden 2007 alussa, ja oli tällöin kansanedustajana ainoastaan vuoden 2006 valtiopäivien viimeiset kuukaudet ennen uusia vaaleja.
Muita kansanedustajien ikäennätyksiä
Vanhin elossa ollut kansanedustaja
Vanhimpana elossa olleena kansanedustajana (mukaan luettuna myös jo eduskuntatyön päättäneet) ovat olleet:
| Nimi | Syntynyt-kuollut | Ollut vanhin elossa oleva kansanedustaja | Lisätietoja |
|---|---|---|---|
| Iisakki Hoikka | 1840–1917 | 1907–1908 | Suom. 1907–1908, 1909–1910. Ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan ikäpuhemies 1907 |
| John Hedberg | 1840–1916 | 1908–1910 | ML 1908–1910, 1911–1916, ikäpuhemies 1908–1909, 1914 |
| Leo Mechelin | 1839–1914 | 1910–1914 | RKP 1910–1914. Syntynyt aiemmin kuin kukaan muu kansanedustaja, iäkkäin vasta 1910, jolloin tuli kansanedustajaksi. Ikäpuhemies 1910–1913 |
| John Hedberg | 1840–1916 | 1914–1916 | Aiemmin ennen Mechelinin tuloa kansanedustajaksi |
| Iisakki Hoikka | 1840–1917 | 1916–1917 | Aiemmin ennen Hedbergin tuloa kansanedustajaksi |
| Pietari Kuisma | 1841–1925 | 1917–1925 | NSp. 1907–1908 |
| Antti Tuomikoski | 1842–1932 | 1925–1932 | Suom. 1908–1909 |
| Mikko Iipponen | 1849–1934 | 1932–1934 | Suom. 1911–1917. Viimeinen elossa ollut 1800-luvun alkupuoliskolla syntynyt kansanedustaja |
| Samppa Heiskanen | 1850–1935 | 1934–1935 | 1NSp. 1907–1910, 1911–1917 |
| Rabbe Wrede | 1851–1938 | 1935–1938 | RKP 1910–1914, 1917–1919, ikäpuhemies 1917–1918 |
| Lucina Hagman | 1853–1946 | 1938–1946 | NSp. 1907–1908, 1917. Ensimmäinen nainen iäkkäimpänä elossa olevana kansanedustajana |
| Vera Hjelt | 1857–1947 | 1946–1947 | RKP 1908–1917 |
| Sameli Rajala | 1858–1948 | 1947–1948 | Suom. 1907–1910 |
| Kaarlo Warvikko | 1861–1949 | 1948–1949 | Suom. 1910–1917 |
| Arthur af Forselles | 1864–1953 | 1949–1953 | RKP 1919–1922 |
| William Koskelin | 1865–1957 | 1953–1957 | NSp. 1907–1909, 1910–1911, 1917. Viimeisiä elossa olleita säätyvaltiopäivämiehiä. |
| Hedvig Gebhard | 1867–1961 | 1957–1961 | Kok. 1907–1909, 1919–1922, 1924–1929. Viimeinen elossa ollut 1907 valituista naiskansanedustajista |
| Matti Latvala | 1868–1964 | 1961–1964 | ML 1909–1917, 1919–1922 |
| Johannes Wiik | 1873–1972 | 1964–1972 | RKP 1917 |
| Juhani Leppälä | 1880–1976 | 1972–1976 | ML 1907–1908, 1919–1922, 1927–1951. Viimeinen elossa ollut ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan jäsen |
| Otto Toivonen | 1884–1977 | 1976–1977 | SDP 1917, 1922–1929, 1933–1945, 1951–1954 |
| Onni Rantasalo | 1884–1977 | 1977 | Kok. 1917–1919 |
| Juho Pyy | 1884–1978 | 1977–1978 | SDP 1930–1933, 1935–1951 |
| Kuno Nyman | 1887–1982 | 1978–1982 | RKP 1930–1936, 1944–1945 |
| Valtteri Mikonmäki | 1889–1982 | 1982 | ML 1927–1933 |
| Toivo Hjalmar Långström | 1889–1983 | 1982–1983 | STP 1922–1923. Viimeinen elossa ollut SSTP:n kansanedustaja |
| Martta Salmela-Järvinen | 1892–1987 | 1983–1987 | SDP 1939–1958, TPSL 1958–1966 |
| Ebba Östenson | 1894–1988 | 1987–1988 | RKP 1933–1936, 1939–1954 |
| Paavo Susitaival | 1896–1993 | 1988–1993 | IKL 1939–1940. Viimeinen elossa ollut IKL:n kansanedustaja |
| Vieno Simonen | 1898–1994 | 1993–1994 | ML 1948–1962. Viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt kansanedustaja |
| Uuno Raatikainen | 1900–1999 | 1994–1999 | SDP 1936–1948. |
| Martti Suntela | 1903–1999 | 1999 | ML 1948–1951 |
| Akseli Paarman | 1904–2000 | 1999–2000 | Kesk. 1958–1966, 1969–1970 |
| Georg Backlund | 1905–2002 | 2000–2002 | SKDL 1953–1954, 1958–1970 |
| Jorma Tuominen | 1909–2002 | 2002 | SDP 1940–1945. Viimeinen elossa ollut ”pitkän parlamentin” jäsen |
| Olavi Lähteenmäki | 1909–2006 | 2002–2006 | Kok. 1958–1975 |
| Martti Linna | 1911–2008 | 2006–2008 | SKDL 1958–1970 |
| Mikko Kaarna | 1911–2010 | 2008–2010 | Kesk. 1960–1962, 1966–1983. Kaikista kansanedustajista 6. vanhimmaksi elänyt. Ikäpuhemies 1979–1982 |
| Salme Katajavuori | 1912–2016 | 2010–2016 | Kok. 1970–1973, SPK 1973–1975. Kaikista kansanedustajista vanhimmaksi elänyt |
| Raino Westerholm | 1919–2017 | 2016–2017 | SKL 1970–1979 |
| Markus Kainulainen ja Pentti Poutanen | 1922–2017 1922–2022 | 2017 | SKDL 1975–1979, 1982–1983 ja Kesk. 1970–1987 |
| Pentti Poutanen | 1922–2022 | 2017–2022 | Kesk. 1970–1987 |
| Sinikka Luja-Penttilä | 1924–2022 | 2022 | SDP 1966–1983 |
| Taisto Tähkämaa | 1924– | 2022– | Kesk. 1970–1991 |
Iäkkäimmiksi eläneet kansanedustajat
| Kansanedustaja | Puolue | Syntyi | Kuoli | Ikä | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Salme Katajavuori | kok, pop | 2. toukokuuta 1912 | 8. syyskuuta 2016 | 104 v 129 vrk |
| 2. | Nestori Kaasalainen | ml | 14. helmikuuta 1915 | 1. maaliskuuta 2016 | 101 v 16 vrk |
| 3. | Aimo Laiho | skdl | 6. tammikuuta 1914 | 29. syyskuuta 2014 | 100 v 266 vrk |
| 4. | Pentti Poutanen | kesk | 9. elokuuta 1922 | 27. maaliskuuta 2022 | 99 v 230 vrk |
| 5. | Johannes Wiik | rkp | 1. huhtikuuta 1873 | 26. maaliskuuta 1972 | 98 v 360 vrk |
| 6. | Mikko Kaarna | ml | 1. lokakuuta 1911 | 30. elokuuta 2010 | 98 v 333 vrk |
| 7. | Sinikka Luja-Penttilä | sdp | 9. kesäkuuta 1924 | 18. marraskuuta 2022 | 98 v 162 vrk |
| 8. | Taisto Tähkämaa | kesk | 11. joulukuuta 1924 | 98 v 122 vrk | |
| 9. | Pekka Haarla | kok | 3. toukokuuta 1923 | 29. elokuuta 2021 | 98 v 118 vrk |
| 10. | Uuno Raatikainen | sdp | 4. joulukuuta 1900 | 3. maaliskuuta 1999 | 98 v 89 vrk |
Lähteet
- Suomen valtiopäiväasiakirjat. Täysistuntojen pöytäkirjat. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Eduskunta: Täysistuntojen pöytäkirjat 1999-.
Viitteet
- 2 luku 4 § eduskunnan työjärjestys (40/2000) www.finlex.fi. Viitattu 13.6.2019.
- Valtiopäiväjärjestys 1906, 2. luku, 23 §. (verkossa: finlex.fi)
- Eduskunnan työjärjestys, 2. luku, 4 § (verkossa: finlex.fi)
- Söderman toimi puhemiesvaalin toimittajana, koska Andersson oli sairauslomalla; Hs.fi: Sauli Niinistö jatkaa eduskunnan puhemiehenä (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 24.4.2015.
- Eduskunta: Täysistunnon pöytäkirja PTK 1/2008 vp
- Eduskunta: Täysistunnon pöytäkirja PTK 1/2009 vp