Iisalmen työväentalo

Iisalmen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1896 wrightiläisen työväenliikkeen oppien mukaan. Toiminta kuitenkin lopahti vuosisadan vaihteessa. Yhdistys perustettiin uudestaan huhtikuussa 1905, tällä kertaa työväestön aloitteesta, ja samalla päätettiin liittyä Ruotsalaisen Työväenliiton jäseneksi. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena perustettiin yhdistyksen alaosastoksi naisjaosto. Seuraavana vuonna perustettiin useampi ammattiosasto yhdistyksen alaisuuteen, muun muassa räätälien ja ompelijattarien, kirvesmiesten, kivityömiesten ja maalarien ammattiosastot. Nämä jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi yhdistyksen jäsenmäärän puolittuessa vuonna 1908 ja ammattiosastojen toiminnan vaikeutuessa.

Sisällissodassa työväentalo takavarikoitiin helmikuun lopulla 1918 ja muutettiin vankilaksi. Alakerta jaettiin kahtia ja molemmin puolin rakennettiin pieniä vankikoppeja. Sisällissodan jälkeen työväenyhdistyksessä pääsi valtaan vasemmistoradikaalisuuntaus ja yhdistys erosi Sosialidemokraattisesta puolueesta. Sosialidemokraatit perustivat uuden yhdistyksen, Iisalmen sos. dem Työväenyhdistyksen elokuussa 1920. Oikeuden päätöksellä työväentalo suljettiin lokakuussa 1931, ja Suomen kommunistiseen puolueeseen liittynyt Iisalmen työväenyhdistys määrättiin lakkautettavaksi. Talon ovet avattiin uudestaan vuoden 1932 lopulla ja tilat vuokrattiin Iisalmen Työväen Urheilijoille. Iisalmen sos. dem Työväenyhdistys vuokrasi talon itselleen vuonna 1934. Yhdistys osti talon lokakuussa 1936.[1]

Iisalmen työväenyhdistyksen kokoukset järjestettiin aluksi yksityisiltä vuokratuissa tiloissa tai jäsenten kodeissa. Tilat kävivät kuitenkin nopeasti ahtaaksi jäsenmäärän kasvaessa. Jo porvarillinen työväenyhdistys oli heti perustamisensa jälkeen ottanut tavoitteeksi oman talon rakentamisen, perustanut rakennustoimikunnan ja ehtinyt hankkia varoja. Vuonna 1906 perustettiin uusi rakennustoimikunta ajamaan hanketta ja toiminta käynnistyi varainhankinnalla. Yhdistys järjesti arpajaisia, huvimatkoja ja iltamia. Lisäksi yhdistys otti pankista lainan, jotta oman talon rakennushankkeeseen voitiin ryhtyä. Tontti ostettiin räätäli A. Björklundilta marraskuussa 1906. Yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi kansanedustaja Aaro Salo laati työväentalon piirustukset ilman korvausta ja rakennustyöt alkoivat syksyllä 1907. Osa talon sahatavarasta saatiin Sukevan sahalta. Lahjoituksia saatiin myös muilta yksityisiltä sekä yhdistyksen jäseniltä. Suuri osa rakennustyöstä tehtiin talkoilla. Ensimmäiset kokoukset pidettiin talossa syyskuussa 1908 ja vihkiäisiä vietettiin 4. lokakuuta samana vuonna. Työväentalo oli joitain vuosia vuoraamaton, kunnes yhdistys sai vuorilaudat puoleen hintaan ja ulkovuoraus saatiin tehtyä. Sisäpintojen panelointi järjestyi tämän jälkeen.

Talon palautuessa yhdistykselle sisällissodan takavarikoinnin jälkeen työväentalo korjattiin ja kunnostettiin. Korjauksia varten yhdistys joutui ottamaan velkaa ja talo päätyi Ylä-Savon Osuuskaupalle velkojen vastineena työväenyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen. Talon siirryttyä Iisalmen sos. dem. Työväenyhdistyksen omistukseen talon kunnostaminen jatkui: talon katto uusittiin ja lakattiin vuonna 1937, sisäpinnat kunnostettiin vuonna 1939. Arkkitehti Pitkänen suunnitteli näyttämöaukon muotoilun ja juhlasalin värityksen. Sisätiloja kunnostettiin uudelleen 1950-luvun alussa. Elokuvien näyttämistä varten talolle rakennettiin konehuone vuonna 1952.

1980-luvulla työväenyhdistys suunnitteli uuden talon hankkimista ja vanhan talon purkamista. Tontin rakennusoikeudesta oli käyttämättä kaksi kolmasosaa ja tontin hyvä sijainti nosti sen arvoa. Iisalmen tekninen virasto esitti talon säilyttämistä vuonna 1982 ja lopullinen päätös tuli lokakuussa 1991 Kuopion lääninhallituksen asettaessa työväentalon toimenpidekieltoon. Purkaminen ei enää tullut kysymykseen, joten yhdistys ryhtyi selvittämään talon peruskorjausta. Toukokuussa 1993 työväentalolla pidettiin katselmus, jossa todettiin, että rakennuksen kolme julkisivua olivat pääosin alkuperäisessä asussa ja ikkunat olivat pääosin alkuperäiset. Rakennuksen pääsisäänkäynnin paikka oli vaihdettu ja julkisivuun oli avattu näyteikkunoita. Kyseinen julkisivu, rakennuksen pääty oli päällystetty mineriitillä. Rakennuksen sisätilat olivat säilyneet osin alkuperäisenä lukuun ottamatta 1950-luvulla rakennettua konehuonetta ja alakertaan myöhemmin rakennettuja toimistokoppeja. Opetusministeriö myönsi rakennukseen kunnostukseen 300 000 markan avustuksen vuonna 1994, mikä mahdollisti peruskorjauksen aloittamisen.[1]

Oma talo mahdollisti toiminnan laajentamisen. Voimistelu- ja urheiluseura Vesa perustettiin vuonna 1909 ja seuran ohjelmaan sisältyi niin painia, voimistelua, hiihtoa kuin yleisurheilua. Koska kaupungin kokoontumispaikat olivat harvassa, työväentalolla kokoontuivat säännöllisesti muun muassa Iisalmen VPK, Hevosmiesyhdistys ja Lihakauppiasyhdistys. Iisalmen Työväen Näyttämö perustettiin vuonna 1913. Näyttämötoiminta jatkui eri muodoissaan muutaman keskeytyksen kanssa aina vuoteen 1947, jolloin toiminta loppui kannattamattomana. Useita vuosikymmeniä talolla toimivat myös torvisoittokunta ja sekakuoro.

Talvisodan alkaessa työväentalolle majoitettiin armeijan hevosottomiehiä ja myöhemmin reserviläisiä. Jouluna 1940 talolle majoitettiin yli 50 Ilomantsista tullutta evakkoa. 1950-luvulla talossa toimi Kino Salmi. Elokuva- ja huvitoiminta muuttui kuitenkin kannattamattomaksi 1960-luvun kuluessa ja marraskuussa 1966 yhdistys vuokrasi talon liiketilaksi taloudellisista syistä. Kokoustilat jäivät yhdistyksen käyttöön.[1]

Entisöinnin valmistuttua talo on ollut aktiivisessa käytössä. Vuonna 2016 talolla järjestettiin yhteensä 318 tapahtumaa, joista teatteriharjoituksia ja -esityksiä 74, kerhoja ja harrastepiirejä 121 ja kokouksia 74. Näiden lisäksi talolla järjestettiin erilaisia tapahtumia ja juhlia.[2]