Ihmistiede

Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.[1] Ihmistieteillä tarkoitetaan ihmistä kulttuurioliona tutkivia tieteitä: yhteiskuntatieteitä, taidetieteitä, dokumenttitieteitä, kasvatustieteitä, politiikan tieteitä sekä auttamiseen ja terapiaan tähtääviä tieteitä.[2]


Ihmistieteiden luonne

Tarmo Kunnas on todennut, että humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteiden tulisi tavoitella tietoa, jossa inhimillisen todellisuuden luonnollinen moniselitteisyys säilyisi. Ihmistä tutkivien tieteiden tulisi ottaa lähtökohdakseen, että kaikkea ilmiökenttää ei voi puristaa matemaattiseen tai loogiseen malliin.[3] Juha Varto kärjistää, etteivät luonnontieteellisen perinteen tiedekäsitys, siinä käytetyt tutkimusmenetelmät ja päämäärät missään kohdassa eivätkä miltään osin sovi tieteisiin, jotka tarkastelevat ihmistä kulttuurioliona.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Varto, Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia, s. 7. Hygieia: terveyden- ja sairaanhoitajan kirjasto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3784-7.
  3. Viitala, Taneli & Lehtonen, Jere: Kun tieteet kohtaavat. Tiedonjyvä, 2009, nro 4, s. 20.

    Kirjallisuutta
    • Raatikainen, Panu: Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-898-2.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.