Igor Kuznetsov

Kuznetsov aloitti uransa Kaztsink-Torpedo Ust-Kamenogorskin juoniorijoukkueessa. Hän debytoi seuran ykkösjoukkueessa 17-vuotiaana kaudella 1972–1973, jolloin joukkue pelasi Neuvostoliiton toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Kauden jälkeen hän sai kutsun Moskovaan armeijan joukkueeseen, mutta hän kieltäytyi, koska hän ei halunnut lähteä Alma-Atasta.[1]

Kauden 1986–1987 päätteeksi Torpedo Ust-Kamenogorsk nousi Neuvostoliiton korkeimmalle sarjatasolle, Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarjaan. Kuznetsov teki mestaruussarjassa paljon maaleja, ja hänet palkittiin kauden 1987–1988 lopuksi Soviet Soldier Magazine-Trophyllä, joka myönnettiin eniten hattutemppuja tehneelle pelaajalle. Joukkue putosi kuitenkin takaisin divisioonaan, vaikka se voittikin Moskovan Dynamon 10–2, mikä jäi Neuvostoliiton jääkiekkohistorian suurimmaksi Moskovan alueen joukkueen kokemaksi tappioksi ei-moskovalaista joukkuetta vastaan pelatuissa peleissä. Seuraavalla divisioonakaudella, joka oli myös Kuznetsovin viimeinen Neuvostoliitossa, hän voitti pistepörssin.[1]

Kuznetsov saapui Suomeen kesällä 1989. Aluksi HPK:ssa suhtauduttiin varauksella tuntemattomaan ja pienikokoiseen Kuznetsoviin, mutta pian hänen luistelu- ja syöttötaitonsa huomattiin erinomaisiksi. HPK:n päävalmentaja Olli Hietanen laittoi Kuznetsovin ajoittain vilttiketjuun, mutta kun Hietanen erotettiin, ja tilalle tuli Hannu Savolainen, Kuznetsovin peli alkoi sujua.[1]

Kaudella 1989–1990 Kuznetsov oli pistepörssin toinen tehoilla 18+51. Hän hävisi vain pisteellä Raimo Summaselle, joka voitti toisen kerran peräkkäin pistepörssin tehopistein 39+31. Kuznetsov voitti kuitenkin kaudella syöttökuninkuuden. Hän pelasi lähes koko kauden HPK:n kolmosketjussa.[1]

HPK tarjosi Kuznettsoville sopimusta myös kaudesta 1990–1991. Hän hyväksyi sopimuksen, mutta hänen motivaationsa alkoi laskea. Hän teki kaudella vain 38 pistettä ja pudotuspeleissäkin vain kaksi. HPK voitti kuitenkin pronssia. Yhteensä Kuznetsov teki SM-liigassa kahdessa kaudessa 107 tehopistettä.[1]

Kuznetsov siirtyi Saksaan kaudeksi 1991–92. Hän pelasi Saksassa hyvin, mutta hänen uransa katkesi pahaan jalan murtumiseen.[1]

Kuznetsovin elämäntavat eivät olleet ominaisia huippujääkiekkoilijalle: hän ei välittänyt harjoittelemisesta, poltti mahorkkaa ja piti vodkasta.[1]

• Igor Kuznetsov - player profile and career stats eurohockey.net. Eurohockey.net. Viitattu 22.5.2009.
• Suikki, Reijo (päätoimittaja): ”Suomen mestaruuskilpailut 1928–2002”, Jääkiekkokirja 2002–2003, s. 184–185. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2002. ISBN 952-469-002-0.