Igor Kurtšatov
Igor Vasiljevitš Kurtšatov (ven. И́горь Васи́льевич Курча́тов; 12. tammikuuta 1903 – 7. helmikuuta 1960) oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka oli yksi Neuvostoliiton ydinaseohjelman keskeisimmistä tieteilijöistä.
| Igor Kurtšatov | |
|---|---|
.jpg.webp) Igor Kurtšatov |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1903 Simski Zavod (nyk. Sim), Venäjä |
| Kuollut | 7. helmikuuta 1960 (57 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |
 neuvostoliittolainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Krimin valtionyliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Abram Ioffe ja Vitaly Khlopin (käännä suomeksi) |
| Instituutti |
Pietarin teknillinen yliopisto Azerbaidžanin valtion öljyakatemia Ioffen fysikaalis-teknillinen instituutti |
| Oppilaat | Wladimir Anatoljewitsch Fjodorow |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Neuvostoliiton ydinaseohjelma |
| Palkinnot |
Stalin-palkinto (1942, 1949, 1951, 1954) Sosialistisen työn sankari (1949, 1951, 1954) Lenin kunniamerkki (1957) Punaisen Lipun kunniamerkki |
Hän opiskeli fysiikkaa Krimin valtionyliopistossa ja laivanrakennusta Petrogradin polyteknisessä instituutissa ennen kuin 1925 syventyi tutkimaan radioaktiivisuutta aluksi Abram Ioffen ohjauksessa Leningradin Fysikaalis-teknillisessä instituutissa. Vuonna 1932 hän perusti oman atomitutkimusryhmänsä, joka rakensi Neuvostoliiton ensimmäisen syklotronin.
Toisen maailmansodan aikana Kurtšatov nimitettiin 1943 Neuvostoliiton ydinaseohjelman johtoon. Sittemmin projekti asetettiin Lavrenti Berijan alaisuuteen ja se laukaisi maan ensimmäisen atomipommin Semipalatinskin ydinkoealueella 1949 ja vetypommin 1953.
Myöhemmin Kurtšatov työskenteli etupäässä ydinenergian rauhanomaisten sovellusten parissa.
Kaupunki Kurskin alueella sekä kaupunki Itä-Kazakstanissa Semipalatinskin ydinkoealueella on nimetty Kurtšatoviksi. Kurtšatovin nimi on myös yhdellä Kuun kraattereista sekä asteroidi 2352:lla. Neuvostoliitossa ja itäblokissa Dubnassa löydetty alkuaine 104 nimettiin Kurtšatovin mukaan (Курчатовий), mutta amerikkalaisten vastustuksen vuoksi se sai 1997 viimein virallisesti nimen rutherfordium.
Venäjän johtava ydinenergian tutkimuslaitos Moskovassa on nimeltään Kurtšatov-instituutti.
Neuvostoliittolaisetkin saivat kiistatoman nimensä alkuaineeseen jalokaasu Oganessoniin Juri Oganesjanin mukaan, joka tosin oli armenialaista sukujuurta. Venäläisillähän oli jo mendelevium tsaarinaikaisen Dmitri Mendelejevin mukaan.
