Igor Girkin

Igor Vsevolodovitš Girkin (ven. Игорь Всеволодович Гиркин), joka tunnetaan myös nimellä Igor Ivanovitš Strelkov (ven. Игорь Иванович Стрелков, s. 17. joulukuuta 1970) on venäläinen upseeri ja nationalisti, joka johti kesällä 2014 osaltaan Itä-Ukrainan sotilaallista kapinaa.

Igor Vsevolodovitš Girkin
Игорь Всеволодович Гиркин
Igor Girkin vuonna 2015.
Igor Girkin vuonna 2015.
Henkilötiedot
Muut nimet Igor Ivanovitš Strelkov
Syntynyt [1]
Moskova [1]
Kansalaisuus Venäjä
Ammatti sotaveteraani, upseeri
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Itä-Ukrainan sota
Ensimmäinen Tšetšenian sota
Toinen Tšetšenian sota
Sotilasarvo eversti[2]
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
istrelkov.ru

Girkin on sotaveteraani ja äärikansallismielinen monarkisti, jonka kutsumanimi Strelok tarkoittaa ”ampujaa” tai ”pyssymiestä”. Girkin on aiemmin taistellut vapaaehtoisena mm. Bosniassa ja Transnistriassa. Ensimmäisessä Tšetšenian sodassa Girkin oli sotilas, toisessa upseeri. Venäläisnationalistisen, konservatiivisen kansallisromantikko Girkinin ajatellaan lännessä vastustavan Venäjän liberaaleja poliitikkoja, joita hän pitää pettureina. Girkin on koulutukseltaan historian maisteri ja hän on harrastanut historiallisia roolipelejä.[3]

Girkin väittää itse kuuluneensa turvallisuuspalvelu FSB:hen vuoteen 2013, Ukrainan ja lännen mielestä Girkin palveli sotilastiedustelu GRU:ssa. Kesällä 2013 Girkin esitteli abhasialaiselle uutistoimistolle uudenlaista erityisoperaatioista koostuvaa sotaa. Hän kokosi taistelujoukon Ukrainan venäläismielisistä, venäläisistä ja muualta tulleista eri sotien veteraaneista, joka osallistui helmikuussa 2014 Krimin Simferopolin parlamentin valtaukseen. Sen jälkeen he valtasivat huhtikuussa 2014 Itä-Ukrainassa Slovjanskin alueen turvallisuuspalvelun rakennuksen. Girkiniä pidetään yhtenä vastuullisena myös muihin rikoksiin, kuten teloituksiin. Hän oli määrännyt esimerkiksi teloituksen vähäisen näpistyksen perusteella, vedoten Stalinin diktatuurin aikaiseen, vanhentuneeseen toisen maailmansodan ajan neuvostolainsäädäntöön.[4][5]

Girkin järjesti ja johti pitkään niin sanotun Donetskin kansantasavallan alueen venäläismielistä kapinaa Itä-Ukrainan sodassa kesällä 2014 ja toimi ”kansantasavallan” puolustusministerinä. Kun kapinallisten alue näytti romahtavan heinäkuun alussa, Girkin pyysi YouTubessa Venäjältä apua.[6][7] 14. elokuuta Girkin erosi niin sanotun Donetskin kansantasavallan puolustusministerin tehtävästä ja joutui syrjään Itä-Ukrainan tapahtumista.

Myöhemmin Girkin kertoi aloittaneensa kapinatoiminnallaan Ukrainan sodan, kun venäläisaktivistien kapina oli kuivumassa kokoon.[8] Hän oli pettynyt siihen, ettei Venäjä halunnutkaan Krimin tavoin vallata Itä-Ukrainaa.[9] Hän lähti pois Ukrainasta, koska Venäjää ei haluttu kytkeä Ukrainan tapahtumiin. Girkinin mukaan Venäjän pääideologina pidetty Putinin neuvonantaja Vladislav Surkov ohjasi Ukrainan kapinaa.[10][11]

Lähteet
  1. https://www.gov.uk/government/publications/the-uk-sanctions-list. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Russian citizen Girkin (Strelkov) appoints Kramatorsk police chief Interfax Ukraine. 29.04.2014. Viitattu 28.5.2022. (englanniksi)
  3. Hakala, Pekka: Työnä ja kutsumuksena tappaminen. Helsingin Sanomat. 31.5.2014. Arkistoitu 31.5.2004. Viitattu 21.11.2014.
  6. Thuneberg, Jenny: Onko Itä-Ukrainan separatistien salaperäinen johtaja pakomatkalla? Verkkouutiset.fi. 5.7.2014. Viitattu 21.11.2014.
  7. Pulkki, Arto: Tilanne Itä-Ukrainassa kulminoituu. Suomen sotilas. 5.7.2014. Arkistoitu 19.10.2014. Viitattu 21.11.2014.
  8. Manninen, Marja: Igor Strelkov venäläismediassa: Olen vastuussa Itä-Ukrainan sodasta Yle Uutiset. 21.11.2014. Viitattu 21.11.2014.
  9. Hakala, Pekka: Venäläisupseeri Girkin: Minä laukaisin sodan, joka jatkuu yhä. Helsingin Sanomat. 21.11.2014. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 21.11.2014.
  10. Vladislav Surkov, Putin Aide, Managed Russian Militants in Donbas. 15.11.2014. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 21.11.2014. (englanniksi)
  11. Mostovych, Anna: Putin’s top aide managed Donbas militants — Strelkov Euromaidan Press. 14.11.2014. Viitattu 21.11.2014. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.