Ifolor

Eino Partanen ja hänen vaimonsa Aini perustivat vuonna 1926 Valokuvatarpeisto Helios Fotografiska Magasin -valokuvaamon Hankoon.[4][5] [6] Pariskunta lainasi asiakkailleen omia kameroitaan sillä ehdolla, että nämä kehittäisivät ottamansa kuvat heidän liikkeessään.[6]

Vuonna 1952 Eino Partanen avasi suunnittelemansa automatisoidun kuvalaboratorion.[6] Vuonna 1955 Partanen perusti Heliokselle sisaryrityksen, kuvavalmistamo Kuva-Sampo Oy:n[4] [6]. Valokuvausalan tukkuliike Mitras Oy perustettiin vuonna 1959.[7]

1970-luvulla alkupuolella Helios, Kuva-Sampo ja Mitras muodostivat Suomen suurimman valokuvausalan yritysryhmän.[7] Vuonna 1971 yhtiö aloitti toimintansa Suomessa Kuva-Sammon postimyyntiosastona nimellä Oy Ilmaisfilmi Ab (Ifi). Yhtiö oli Suomen ensimmäinen ja suurin paperisten valokuvien postipalvelu. Ifi jakoi asiakkailleen filmirullien postituspusseja, joissa postimaksu oli maksettu. Kehitettyjen valokuvien toimituksen mukana he saivat "ilmaisen" värifilmin.[4] Kuvapusseja jaettiin esimerkiksi aikakauslehtien välissä.[5]

Vuonna 1977 Helios, Kuva-Sampo ja Mitras purkivat yhtymärakenteen ja alkoivat toimia kukin itsenäisesti.[7]. Vuonna 1979 Ifin postipalvelutoiminta siirrettiin emoyhtiöön, kuvavalmistamo Kuva-Sampo Oy:hyn. Vuonna 1982 markkinatuomioistuin kielsi ilmaisfilmit.[4]

Vuonna 1991 Kuva-Sampo Oy myi kuvavalmistus- ja postipalveluliiketoimintonsa sveitsiläiselle Fotolabo SA:lle (myöhemmin Valora AG). Tämä perusti Suomeen tytäryhtiön, jonka nimeksi tuli Ifi Oy.[4]

Vuonna 1994 Ifi oli Suomen suurin valokuvien kehityspalvelua postitse myyvä yritys, joka työllisti 46 vakituista työntekijää Lauttasaaressa. Kausityöntekijöitä sillä oli noin 50-100. Helmikuussa se osti Keravalta tontin ja alkoi rakentaa sinne uutta teollisuustaloa. Ifi markkinoi itseään lähettämällä koteihin filminpalautuskuoria.[8]

Vuodesta 1999 lähtien Keravalla tulostettiin valokuvia, joita asiakkaat olivat toimittaneet tietokoneella.[9]

Tero-Pekka Hämäläinen oli Ifi Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000-2006.[10]

Vuonna 2003 Suomen posti alkoi tehdä yhteistyössä IBM:n kanssa postimerkkejä yritysten omista grafiikoista[11]. Seuraavana vuonna myös yksityishenkilöt saivat tilata postimerkkejä omilla kuvilla. Merkkien kuvankäsittelyssä yhteistyökumppanina toimi Ifi Oy.[12][5]

Vuonna 2006 sveitsiläinen vuonna 1961 perustettu perheyritys Photocolor AG osti Ifin.[3][5]

Vuonna 2007 Ifi ja Photocolor yhdistivät brändinsä, nimi Ifolor otettiin käyttöön lokakuussa[5][13]. Nimi johdettiin sanoista Ifi, Fotolabo ja Photocolor.[6] Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtajana aloitti Nella Ginman. Hänen vastuullaan oli Ifolorin toiminnot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ifolorin liikevaihto oli noin 22 miljoonaa euroa, ja se työllisti Keravalla noin 90 henkilöä. Ifolor esitteli uusia tuotteita, kuten valokuvakirjan omista juhlista tai lomamatkasta. Kirjat saattoi koota netissä. Ifolorin muita tuotteita olivat digitaalisista kuvatiedostoista kehitetyt korkealaatuiset valokuvat, posti- ja kuvakortit, seinäkalenterit ja julisteet. Ifolor kehitti valokuvia myös filmirullista. Halutessaan asiakas sai filmin kuvat digitaalisessa muodossa cd-levylle.[13]

Vuonna 2008 erilaisten oheistuotteiden osuus Ifolorin liikevaihdosta oli noin viidennes. Suurin osa tuloksesta syntyi filmiltä tai digitiedostoista kehitettävistä paperikuvista.[14]

Vuonna 2013 Ifolor Oy:n liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa ja se työllisti 90 henkilöä Keravalla. Ifolor-konserni toimi kahdeksalla markkina-alueella.[15]

Vuonna 2014 Ifolor osti kilpailijansa Eirikuvan. Kaupassa Ifolor sai Eirikuvan verkkotunnukset ja tuotemerkit, kuten Eirikehys ja Kymppikuvat. Eirikuvan lopetti kuvatuotantonsa Lahdessa ja muutti toimintansa Nestholma-kiihdyttämöksi.[15] Ifolorista tuli Suomen suurin digipaino.[16]

Vuonna 2017 Ifolor oli markkinajohtaja digitaalisten valokuvatuotteiden valmistamisessa Sveitsissä ja Suomessa. Ifolorista oli tullut ennen kaikkea it-yritys, sillä tilausjärjestelmien ja mobiilisovellusten kehittäminen vaati it-osaamista. Tuotannon puolella tarvitiin kemiaa ja puusepän taitoja, sillä tehtaalla oli noin sata tuotantolaitetta, jotka huollettiin itse.[17]. Kesäkuussa kerrottiin Ifolorin ja Applen yhteistyöstä. Applen syksyllä julkaisema käyttöjärjestelmä High Sierra sisälsi iPhoto-ominaisuuden, jonka kautta saattoi tilata Ifolorin tuotteita.[18]

Vuonna 2019 Ifolor Oy:n liikevaihto oli 17 miljoonaa euroa ja tulos 0,8 miljoonaa euroa.[3]

Marraskuusta 2020 lähtien Kati Sulin on toiminut Suomessa Pohjoismaiden toimitusjohtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä. Ifolor Oy:n edellinen toimitusjohtaja Leena Lamminen jatkoi talous- ja varatoimitusjohtajana.[1] Ifolor valmisti Keravalla asiakkailleen yli 30 miljoonaa yksittäistä tuotetta. Koronan vauhdittamana jouluisia valokuvakortteja myytiin enemmän kuin koskaan, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 57 prosenttia. Sisustus- ja lahjatuotteiden myynti kasvoi vuodessa 34 prosenttia.[9]

Huhtikuussa 2023 uutisoitiin Ifolorin lopettavan kuvatuotteiden valmistuksen Keravalla ja keskittävänsä valmistustoimintansa Sveitsiin, missä konsernin pääkonttori ja suurempi tuotantolaitos sijaitsevat. Valmistustoiminta päättyy vaiheittain ja Keravan valmistuspaikka suljetaan syksyyn 2023 mennessä.[19]

Vuonna 2019 konsernin toimitusjohtajaksi noussutta Hannes Schwarzia edelsi hänen veljensä Filip Schwarz, joka oli luopunut roolistaan keväällä 2018. Filip Schwarz johti yhtiötä kolme vuotta, joiden aikana yrityksestä tuli yksi suurimmista digitaalisen liiketoiminnan toimijoista Sveitsissä.[22] Hallituksen puheenjohtajana toimiva Philipp Schwarz on veljesten isä. Kreuzlingenissä vuonna 1961 perustetun Ifolorin perustaja Peter Schwarz on Philipp Schwarzin isä.[21][20]