IP Datacast

IP datacast –tekniikka on mobiililaitteissa toimivaa digi-tv -tekniikkaa. Tämä vaatii päätelaitteelta muutamia ominaisuuksia, jotka eroavat varsinaisesta digi-tv:stä. Eroavaisuudet on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Mobiilitelevisiossa on pieni näyttö, jolle riittää pieni kuva. Luonnollisesti pienen kuvan lähettäminen ei vaadi yhtä paljon tiedonsiirtokapasiteettia kuin suuren kuvan lähetys. Korkealaatuisen kuvan lähetys vaatii 128 – 384 kbs yhtä kanavaa tai toisin sanoen tv-ohjelmaa varten. Tämän ansiosta on mahdollista lähettää 50 – 80 tv-ohjelmaa samaan aikaan yhden verkon kautta. Vertailun vuoksi tavallisessa digi-tv:ssä voidaan lähettää 3-5 tv-kanavaa yhden verkon kautta.

Yksi suuri ongelma mobiilitelevisiotekniikassa on virransyöttö. Ongelma on ratkaistu käyttämällä vastaanottimissa ''time-slicing''-tekniikkaa, jota DVB-H tukee. Tekniikassa vastaanotin ottaa vastaan huippunopeudella yhden lähetysjakson, purskeen, joka puskuroidaan ja näytetään katsojalle oikeaan aikaan. Purskeiden välillä vastaanotin sammutetaan. Näin säästetään kallisarvoista virtaa.

ESG toimii samaan tapaan kuin elektroninen ohjelmaopas digi-tv:ssä. Se näyttää käytettävissä olevat palvelut käyttäjälle ja voi myös näyttää mikä latauksen (download) tila on; milloin aikataulutetut palvelut on lähetetty ja milloin ne lähetetään uudelleen.

DVB-palvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään:

• • TV-ohjelmiin liittyvät palvelut, kuten ESG ja MHP-palvelut
  • TV-ohjelmiin liittymättömät palvelut, kuten sovellukset

Viimeksi mainitut voidaan jakaa vielä streaming-palveluihin, interaktiivisiin palveluihin ja ei-vuorovaikutteisiin palveluihin. Nämä TV:stä riippumattomat palvelut voidaan lähettää multiplex-tyyppisenä data-palveluna. Toisaalta palvelut voidaan jakaa myös vastaanottotavan mukaan kiinteisiin palveluihin tai mobiilipalveluihin. Molemmilla voi olla hyvin erityyppisiä palveluja. Yhteysnopeus on kiinteillä palveluilla huomattavasti nopeampi kuin mobiilipalveluilla.

Streaming-palvelut eli jatkuvana lähetyksenä tulevat palvelut sisältävät sekä data- että audiopalveluita. Esimerkkejä näistä palveluista ovat:

• suorat lähetykset, jotka lähetetään reaaliajassa tai pienellä viiveellä
• TV- tai radio-ohjelmat ovat samoja ohjelmia, joita lähetetään televisioon tai radioon. Niitä voidaan lähettää suorana tai uusintana
• kysynnän mukaiset lähetykset ovat ajoitettuja lähetyksiä tai sellaisia, joita käyttäjä voi tilata ja vastaanottaa.

Streaming-palvelut eroavat video- ja audiotiedostojen lataamisesta. Bittivirran sisältöä ei streaming-palveluissa voi normaalisti tallentaa päätelaitteeseen, vaan sisältö on katsottava samaan tahtiin kuin sitä lähetetään. Sisällön katsominen on mahdollista aloittaa myös kesken lähetyksen. Näin ollen streaming-palvelut toimivat samaan tapaan kuin normaali televisiolähetys. Tosin on mahdollista siirtää katseluajankohtaa rajoitetusti (esim. yksi tunti) tallentamalla lähetystä päätelaitteen muistiin.

Todellinen interaktiivinen palvelu vaatii pääsyn verkkoon, joka voi olla yksisuuntainen paluukanava tai varsinainen kahdensuuntainen vuorovaikutteinen kanava. Interaktiivinen palvelu voi esimerkiksi olla:

• Nettiostosten tekemiseen tarjottavat kuvastot ja esitteet. Tämän lisäksi käyttäjä voi tilata haluamansa tuotteet käyttämällä paluukanavaa.
• Chat on reaaliaikainen keskustelusovellus, jossa käyttäjä voi paluukanavaa käyttäen lähettää omia viestejään keskustelukanavalle. Koska lähetettävän datan määrä on pieni, sillä se on tekstimuotoista, samaan aikaan voi olla useita chat-kanavia käytössä.

Yksi esimerkki interaktiivisista palveluista on elokuvan lipunvarauspalvelu. IP datacast lähettää käyttäjän pyytämät elokuvien mainokset, elokuvalistan, esitysajat, teatterin sijainnin ja vapaat paikat. Käyttäjä tekee haluamansa valinnat ja lähettää varaustiedot paluukanavaa pitkin. Tilausvahvistus voidaan toimittaa vielä esimerkiksi tekstiviestinä.

Ei-interaktiiviset palvelut eivät vaadi toimiakseen paluukanavaa. Tämänkaltainen palvelu on samantyyppinen kuin Internetin käyttö offline-tilassa, jossa yön aikana tarvittava data ladataan käyttäjän kiintolevylle.

Esimerkkejä ei-interaktiivisista palveluista ovat:

• palvelut, kuten liikennekameran kuvat, arvostelut, pörssitiedot, säätiedot, tapahtumatiedot yms.
• uutispalvelut
• lehdet voivat käyttää IP datacastia lähettämällä lehtien näytenumeroita käyttäjille houkutellakseen heitä tilaajiksi
• TV-opas tarjoaa tietoa TV-ohjelmista ja esitysajoista

IP datacastia voidaan käyttää suurien tiedostojen, ohjelmien ja pelien jakeluun käyttäjille. Esimerkiksi:

• Käyttöjärjestelmän, multimediasoittimen, selaimen tms. ohjelmapäivityksiä voidaan lähettää päätelaitteelle. Päätelaitetta voi käyttää myös kolmannen osapuolen ohjelmien, kuten pelien ja virustorjuntaohjelmien päivittämiseen.
• Sovellusten jakamista käytetään ohjelmien ja sovellusten levittämiseen. Ohjelmia voi lähetystavasta riippuen vastaanottaa kuka tahansa tai ainoastaan tilaaja.
• Tiedoston jakamista käytetään tiedostojen levittämiseen käyttäjille. Nämä tiedostot voivat olla esimerkiksi kuva-, ääni- tai videotiedostoja.

Päätelaitteena käyttäjällä on tietokone tai vastaava mobiililaite, jonka tulee sisältää tarvittavat myötä- ja paluusuunnan laitteet sekä ohjelmiston palvelun tarvitseman verkkoyhteyden muodostamiseksi. Fyysinen siirtoyhteys asiakkaalle päin on toteutettu samanaikaisten käyttäjien ja siirtotarpeen mukaan jaetussa digi-tv-kanavassa. Digi-tv-kanava voi olla toteutettu joko maanpäällisessä verkossa tai langattomasti. Yhteys palveluntarjoajalle päin toteutetaan kiinteän tai mobiiliverkon modeemin avulla. Perussovelluksina on WWW, sähköposti ja tiedostojen lataus. Palvelun käyttäjälle näkyvät käyttökustannukset aiheutuvat palveluoperaattorin veloittamasta DVB-siirtoyhteyden käytöstä ja paluukanavan kustannuksista.

Liittymäoperaattorin kannalta palvelu tähtää käyttäjiin, joilla ei ole kiinteää liittymää ja jotka normaalisti tukeutuvat GPRS-modeemiin. Näille käyttäjille palvelu tarjoaa GPRS-palvelua nopeamman siirtoyhteyden, jolloin mm. suurien tiedostojen avaaminen on mielekästä. Palvelu voi olla joko langaton tai mobiili. Palvelu tarjoaa käyttäjälle ominaisuudet, jotka vastaavat kaapelimodeemitasoista Internet-käyttöä. Paluukanavan nopeus ei riitä suurten tiedostojen siirrolle käyttäjältä verkkoon; samoin erittäin nopeaa vasteaikaa vaativat palvelut, kuten verkkopelit, eivät tule kysymykseen. Sen sijaan palvelu täyttää hyvin tyypillisen Internet-käytön vaateet (www, email). Ensisijaiset asiakkaat tulevat löytymään alueilta, joille ei ole mahdollista toimittaa kiinteää xDSL-yhteyttä.

Kehitystrendinä laajakaistaliittymissä on tällä hetkellä Internet-käytön muuttuminen hyvin asymmetrisesta surffailusta symmetrisempään suuntaan. Yksi syy tähän ovat ns. peer-to-peer- eli vertaisverkkopalvelut, jotka vievät tällä hetkellä Internet-operaattorien liikenteestä jo yli 60 %. Kaistantarve jakaantuu epätasaisesti tavallisiin käyttäjiin ja tehokäyttäjiin: 10 prosenttia käyttäjistä vie 50 prosenttia kokonaiskapasiteetista. Internetkäytön monipuolistuminen luo painetta lisätä liittymäkohtaista kapasiteettia.

Jaetuissa verkoissa osa liittymistä oletetaan passiivisiksi, eli kaikkiin ei siirretä samaan aikaan dataa, joten kapasiteettia voidaan ylivarata. Yleisten verkkojen, kuten Internetin resurssit ovat aina joltakin osin jaettuja, jolloin palvelimelta yksittäiselle liittymälle siirrettävän datan siirtonopeus riippuu koko siirtoketjun senhetkisestä kuormituksesta. Jos liittymän kaistanmitoitustarve kasvaa voimakkaasti, DVB:llä ei pystytä toteuttamaan palvelun vaatimaa kapasiteettia pienentämättä solukokoa. On huomioitava, että juuri kattava solukoko DVB-signaalin 70 km kantaman ansiosta ja rinnakkaisuus digitaalisten televisiolähetysten kanssa tekisi siirtomediasta erityisen kustannustehokkaan keskitetyn ratkaisun.