Hyttyset

Useimpien muiden kaksisiipisten tapaan hyttyset ovat lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja kuusi pitkää jalkaa. Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttysten koko vaihtelee, mutta ne ovat harvoin yli 16 millimetriä pitkiä. Useimmat hyttyset painavat alle 2,5 milligrammaa,[2] mutta suurimmat lajit ovat jopa 10 milligramman painoisia. Useimmat kotiympäristössä tavattavat hyttyset eivät lennä yli sadan metrin matkoja, mutta hyödyntämällä ilmavirtauksia tietyt hyttyslajit voivat vaeltaa kymmenien kilometrien päähän synnyinseudultaan.[3]

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1 000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, vaan se liikkuu kiemurtelemalla takaruumistaan. Toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputken kautta. Toukka käy läpi täydellisen muodonmuutoksen ja kehittyy hyttyseksi 2–3 viikossa. Muodonmuutoksen nopeus riippuu veden lämpötilasta.[4]

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti. Lisäksi hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa. Myös ihmiset tappavat hyttysiä.^lähde?

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Myös naaras juo ravinnokseen kukkien mettä. Naaraat imevät verta, koska hedelmöittyneet munat tarvitsevat proteiineja kehittyäkseen. Vain harvat hyttyslajit keräävät toukkana tarpeeksi ravintoa lisääntyäkseen ilman veriateriaa.[5]

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää.

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian, levittäjinä.[6] Noin kolme prosenttia 3 500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.[1] Maailmanlaajuisesti merkittäviin hyttysen levittämiin sairauksiin kuuluvat malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, lymfaattinen filariaasi, chikungunya, zika, Japanin aivotulehdus ja Länsi-Niilin virus.[7] Vuonna 2015 näille taudeille alttiina oli noin puolet maapallon väestöstä.[1] Hyttyset tappavatkin ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet: yli 725 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tartuntatauteihin.[8][9]

Nykyisin Suomessa hyttyset levittävät pogostantautia[10][9], Inkoon tautia[9], Chatangavirusta[11] sekä jänisruttoa[10][9]. Hyttysten levittämät taudit ovat jossain määrin yleistymässä myös kehittyneissä maissa. Chikungunya on jo aiheuttanut Etelä-Euroopassa kotoperäisiä epidemioita, ja denguekuume levinnee tulevaisuudessa myös Eurooppaan.[10][9] Hyttysten levittämien tautien ehkäisy saattaa olla mahdollista geeniajureiden avulla.[12]

Vanhin anatomialtaan nykyisen kaltainen hyttynen on löydetty 79 miljoonaa vuotta vanhasta kanadalaisesta meripihkasta liitukaudelta.[13][14] Vanhempi yksilö mutta primitiivisemillä piirteillä, on säilynyt burmalaisessa meripihkassa 100–90 miljoonaa vuotta.[13][15] Kaksi muuta löydettyä hyttysfossiilia ovat muuttuneet hyvin vähän moderneista hyttysistä 46 miljoonassa vuodessa.[16] Nämä fossiilit ovat myös varhaisimmat koskaan löydetyt joilla on säilynyt verta vatsassa.[17][18] Vaikka liitukautta vanhempia fossiileja ei ole löydetty, tuoreet tutkimukset viittaavat siihen että varhaisimmat eroavaisuudet Anophelinaen ja Culicinaen hyttysten välillä ilmaantuivat 226 miljoonaa vuotta sitten.[19]

Suomessa tiedetään esiintyvän vähintään 42 eri hyttyslajia.[21][22][23] Tunnettuja, Suomessakin tavattavia lajeja ovat muun muassa metsähyttynen, korpihyttynen, taigahyttynen, jänkähyttynen ja lehtohyttynen ^lähde?.

• European Mosquito Bulletin
• Hyttysten karkoitus
• Pirkka Utrio (1976) Identification key to Finnish mosquito larvae (DIPTERA, CULICIDAE). Annales Agriculturae Fenniae, Seria Animalia Nocentia n. 88, vol. 15, 128–136 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hyttyset Hyonteismaailma.fi, Transmeri (Arkistoitu – Internet Archive)