Hyrylä
Hyrylä (ruots. Skavaböle) on Tuusulan suurin taajama ja kunnan hallinnollinen keskus, joka on 1990-luvulta lähtien ollut osa kuntarajat ylittävää Helsingin keskustaajamaa. Siellä sijaitsevat Tuusulan kunnantalo ja pääterveysasema sekä vanha varuskunta-alue, jossa toimi viimeksi Puolustusvoimien kansainvälinen keskus. Ydinkeskustassa on päivittäis- ja erikoistavarakauppoja.
Hyrylä sijaitsee lähellä Tuusulanjärven eteläpäätä, noin 25 kilometrin päässä Helsingistä, noin kymmenen kilometriä Helsinki-Vantaan lentoasemalta pohjoiseen ja noin viisi kilometriä Keravalta länteen.
Hyrylän suuralueella asuu 21 200 asukasta (2012).
Hyrylän varuskunta
Hyrylän varuskunta perustettiin Venäjän vallan aikana vuonna 1874[1] Saksan sotilasvirkatalon maille, lähelle paikkaa, jossa Helsingistä Hämeenlinnaan ja Heinolaan johtaneet tiet erkanivat toisistaan.[2] Suomen itsenäisyyden aikana siellä ovat toimineet kenttätykistö vuosina 1918–1934 ja uudestaan 1944–1957, Suomen valkoinen kaarti 1934–1939[3], sota-ajan jalkaväen koulutuskeskus 1939–1944[4] ja Helsingin ilmatorjuntarykmentti 1957–2006.[5]. Lisäksi Hyrylässä toimi sotilaspiirin esikunta vuosina 1932–1992.[6] Varuskunta lakkautettiin vuoden 2006 lopussa,[5] mutta vuodesta 2008 lähtien vuoteen 2015 sen entisellä alueella toimivat Niinisalosta muuttanut Puolustusvoimien kansainvälinen keskus sekä nykyiseen Panssariprikaatiin kuuluvan Helsingin ilmatorjuntarykmentin 2. ohjuspatteri ja osia Viestirykmentistä.[2]
Varuskunnan kasarmirakennukset sijaitsivat alun perin alueelta Järvenpäähän johtavan tien (nykyisen seututien 145) molemmin puolin, mutta Tuusulan kunnan kanssa 1960-luvulla tehtyjen aluevaihtojen tuloksena se siirtyi kokonaan Järvenpääntien itäpuolelle.[5][7] Myös tien länsipuolella sijaitsevista vanhoista tiilisistä kasarmirakennuksista monet ovat yhä jäljellä, mutta siirtyneet jo kauan sitten siviilikäyttöön. Niissä toimivat muun muassa Taide- ja kulttuurikeskus Kasarmi sekä näyttelytiloja.[7] Rykmentin alueen rakennuksista tunnetuin on Olympiakasarmi (1951).
Vuonna 2008 Tuusulan kunta osti suurimman osan varuskunnan entisestä alueesta, ja sinne on suunnitteilla uusi asuntoalue, Rykmentinpuisto, noin 15 000 asukkaalle.[2]
Hyrylän varuskunnassa tapahtui heinäkuun lopulla 1994 yksi Suomen historian suurimmista asevarkauksista. Kasarmiin murtauduttiin viikonlopun aikana sen ollessa lomien vuoksi tyhjillään. Tekijät saivat saaliikseen kaikkiaan 17 rynnäkkökivääriä. Tapaus jäi selvittämättä, vaikka poliisilla oli käsitys sisäpiiritiedosta. Rikos vanheni 2010-luvulla, ja varastetuista aseista oli vuoteen 2017 mennessä löydetty yhdeksän, pääosin Heinolan ja Lahden seudulta. Viimeisin löydetty kivääri oli saatu talteen eräältä Cannonball MC -kerhon kunniajäseneltä vuonna 2014.[8]
Liikenneyhteydet
Hyrylä sijaitsee Helsingistä Hyvinkäälle johtavan kantatien 45 varrella. Liikenneyhteydet Helsinkiin paranivat tuntuvasti, kun Hyrylän eteläpuolella oleva osa kantatietä eli Tuusulanväylä levennettiin moottoritieksi 1990-luvun alussa.
Hyrylästä johtavat myös seututie 139 eli Nahkelantie Nurmijärvelle, seututie 145 eli Järvenpääntie Järvenpäähän ja seututie 148 eli Kulloontie Keravan kautta Sipooseen.
Joukkoliikenne
Hyrylästä on tiheästi bussiyhteyksiä Helsinkiin. Vakiovuorobusseja kulkee kattavasti myös muualle, etenkin Keravalle, Tikkurilaan, Hyvinkäälle sekä Järvenpään ja Kellokosken kautta Mäntsälään.
Lähteet
- Ilmo Kekkonen ym.: Tuusula sotilaspitäjänä: hakkapeliitoista ohjusmiehiin, Tuusulan seudun sotahistoriaa ja sotilasperinteitä, s. 77. Taistelukoulun perinneyhdistys, Gummerus, 2007. ISBN 978-951-25-1787-9.
- Tuusulan kotiseutupolut: Hyrylän kasarmien keskellä Tuusulan kunta. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 10.8.2012.
- Tuusula sotilaspitäjänä, s. 136
- Tuusula sotilaspitäjänä, s. 139
- Tuusula sotilaspitäjänä, s. 161–180
- Tuusula sotilaspitäjänä, s. 181
- Varuskuntapolku, Tiilivaruskunta Tuusulan kunta. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.8.2012.
- Krp:lla oli aavistus Hyrylän rynnäkkökiväärivarkauden tekijöistä – kahdeksan kasarmilta vietyä asetta yhä kateissa 30.11.2017. MTV Uutiset.
Askolan kirkonkylä • Espoon keskus • Hangon keskustaajama • Helsingin keskustaajama • Hyrylä (Tuusula) • Hyvinkään keskustaajama • Inkoon kirkonkylä • Järvenpään keskustaajama • Karkkilan keskustaajama • Kauniainen • Keravan keskustaajama • Kirkkonummen keskusta • Kirveskoski (Pornainen) • Lapinjärven kirkonkylä • Lohjan keskustaajama • Loviisan keskustaajama • Myrskylän kirkonkylä • Mäntsälän kirkonkylä • Nikkilä (Sipoo) • Nummela (Vihti) • Nurmijärven kirkonkylä • Porvoon keskustaajama • Pukkilan kirkonkylä • Siuntion asemanseutu • Tammisaaren keskustaajama (Raasepori) • Tikkurila (Vantaa) |
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista |