Hydria

Hydria (m.kreik. ὑδρία, hydria)[1] on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]

Punakuviotekniikalla koristeltu hydria Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287.

Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (< ὕδωρ, hydōr, ’vesi’), myös muun muassa äänestys- ja tuhkauurnina.[3]

Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista.[2][3] Eräs hydrian alatyyppi on kalpis.

• 
  Hydrian muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa.
• 
  Attikalainen punakuviomaalattu hydria, Berliini-maalari, n. 490 eaa.
• 
  Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa.
• 
  Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.