Hyderabadin valtio

Hyderabadin valtio (urduksi ‏ریاست حیدرآباد‎, Riyāsat-i Haidarābād) oli Intian keskiosassa Deccanin ylängöllä itsenäisesti toiminut kuningaskunta.[3] Maata hallitsi nizam. Nizamit olivat muslimiylhäisöä, jotka olivat Suurmogulien valtakunnan alaisia, mutta he alkoivat toimia itsenäisesti mogulivallan kukistuttua. Hyderabadin valtio toimi itsenäisesti Intian sisässä brittiläisten suojattina Intian itsenäistymiseen asti.[3]

Hyderabad
1724–1948

Hyderabadin hallitsijat luopuivat vuonna 1900 perinteisestä heraldiikkalipusta ja ottivat käyttöön alun perin separatistien käyttämän lipun. Se oli käytössä vuoteen 1947.
lippu vaakuna


Hyderabadin valtion sijainti.
Valtiomuoto ruhtinaskunta
osa  Itsenäinen valtio (1724–1798)
Brittiläisen Intian ruhtinaskunta (1798–1947)
Tunnustamaton itsenäinen valtio (1947–1948)
Nizam Qamaruddin Khan (ensimmäinen) (1720–48)
Osman Ali Khan (viimeinen) (1911–1956)
Pääministeri Salar Jung I (1853–1883)
Salar Jung II (1884–1887)
Asman Jah (1887–1894)
Pääkaupunki Aurangabad (1724–1763)
Hyderabad (1763–1948)
Pinta-ala
– yhteensä 215,339 km² 
Väkiluku 16,34 miljoonaa
Uskonnot Islam (13%, valtionuskonto[1])
hindulaisuus (81%)
kristinusko ja muut (6%)
Historia
– Perustettu 1724
– Intian miehitys 18. syyskuuta 1948
– Osavaltion asema 1. marraskuuta 1956
Viralliset kielet urdu (10,3%, virallinen ) [2]
Kielet persia (historiallinen)
telugu (48,2%)
marathi (26,4%)
kannada (12,3%)[2]
Valuutta Hyderabadin rupia
Edeltäjä(t) Marathivaltakunta
Suurmogulien valtakunta
Seuraaja(t) Hyderabadin valtio (1948–1956)

Historia

Alkujaan Hyderabadin kaupungin perusti Golkondan hallitsija Quli Qutb Mulk vuonna 1591. Suurmogulien valtakunnan hallitsija Aurangzeb valloitti Golkondan vuonna 1687 ja Hyderabad liitettiin sen mukana osaksi Mogulivaltakuntaa.[4][5] Kun Mogulivaltakunta romahti 1700-luvun alussa Hyderabadin hallitsevat ruhtinaat alkoivat toimia itsenäisesti.[3]

Hyderabadin valtion perusti Nizam al-Mulk, joka toimi Mogulivaltakunnan kuninkaan alaisuudessa. Hän otti vuonna 1724 nimekseen Āṣaf Jāh, julisti Hyderabadin riippumattomaksi mogulivallasta ja alkoi hallita maata arvonimellä nizam. Brittiläisten vallan laajetessa Hyderabad onnistui vastustamaan brittivaltaa liittoutumalla brittien kanssa Mysoren kuningaskuntaa vastaan. Hyderabad jäi vuosisadan loppuun mennessä saarroksiin ja brittivallan ympäröimäksi, ollen näin riippuvainen briteistä. Vuonna 1798 kolmas nizam joutui tekemään sopimuksen, joka alisti Hyderabadin brittien suojeluun, mutta maa sai kuitenkin toimia sisäisissä asioissaan itsenäisesti.[5] Hyderabad pysyi brittien suojattivaltiona aina Intian itsenäistymiseen asti.[3]

Kun Intian itsenäistymisen jälkeen jaettiin Brittiläinen Intia kahteen eri valtioon Intiaan ja Pakistaniin, maata hallinnut nizam valitsi mieluummin itsenäisenä pysymisen kuin Intiaan liittymisen. Intia taas vaati Hyderabadia liittymään Intiaan. Intiassa ei voinut hyväksyä sitä, että maan sisään jäisi puoliksi itsenäinen ja mahdollisesti vihamielinen valtio. Intian armeijan päällikkönä ja sisäministerinä toiminut Vallabhbhai Patel lähetti armeijan ottamaan Hyderabad haltuunsa vuonna 1948.[5][3]

Vuonna 1956 Hyderabadin valtio lakkasi hallinnollisesti olemasta, kun sen hallitsemat alueet jaettiin kielellisiä aluerajoja mukaillen eri osavaltioihin.[5]

Lähteet
  1. O'Dwyer, Michael: India as I Knew it: 1885–1925 1988. Mittal Publications. Viitattu 17.12.2018.
  2. Eric Lewis Beverley: Hyderabad, British India, and the World 2015. Cambridge University Press. Viitattu 17.12.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.