Hybridikieli

Hybridikieli tai sekakieli on kieli, joka on osoitettavasti muodostunut kahden tai useamman kielen pohjalta.[1]

Useimmiten hybridikielet ovat kehittyneet kaksikielisissä yhteisöissä ja tyypillisesti kahden kielen yhdistyessä. Kumpaakin lähtökieltä on puhuttu samalla alueella, kuten myös niistä syntynyttä hybridikieltä.[2] Hybridikielet eivät ole tyypillisesti syntyneet kommunikaation tarpeesta kuten kreolit, vaan tarpeesta ilmaista omaa identiteettiä. Niitä ovat ottaneet kielekseen joko uudet etniset ryhmät tai vähemmistöt estääkseen assimiloitumisensa valtaväestöön.[3]

Hybridikieli on itsenäinen kieli eikä vain lähtökielensä muoto. Se se ei kuitenkaan välttämättä ole puhujayhteisönsä äidinkieli, kuten kreolit ovat.[2]

Jotkin hybridikielet ovat syntyneet yhden kielen kieliopin ja toisen kielen sanaston yhdistyessä. Tästä eräs esimerkki on englannista ja romanikielestä syntynyt angloromani. Toisissa hybridikielissä nominit ja niihin liittyvä kielioppi ovat tulleet yhdestä kielestä ja verbit toisesta. Tästä esimerkki on kanadalainen michif, jonka nominit tulevat ranskasta ja verbit creestä.[4]

Jotkin hybridikielet ovat syntyneet, kun olemassaolevaan kieleen on otettu toisen kielen kielioppi, mutta sanastoa ei ole muutettu. Tällaisesta hybridikielestä esimerkki on srilankalainen malaiji, jonka rakenne otettiin tamilista ja sinhalista.[5]

Lähteet
  • Velupillai, Viveka: Pidgins, Creoles and Mixed Languages. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2015. ISBN 978-90-272-5271-5.

Viitteet
  1. hybridikieli Tieteen termipankki. Viitattu 27.3.2022.
  2. Velupillai 2015, s. 69–70.
  3. Velupillai 2015, s. 77–78.
  4. Velupillai 2015, s. 71–73.
  5. Velupillai 2015, s. 75.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.