Hyaenodon
Hyaenodon (nimen merkitys: ”hyeenan hammas”) on sukupuuttoon kuollut kreodontteihin kuuluva nisäkässuku. Lajit olivat suuria lihansyöjiä. Hyaenodon-suvun tunnuspiirteet olivat hyvin voimakkaat leuat, jotka olivat lähes yhtä voimakkaat kuin Tyrannosauruksen leuat. Niillä pystyi murskaamaan luita. Suvun lajeilla oli myös pitkät kynnet ja lihaksikkaat raajat, joilla ne pystyivät juoksemaan pitkiä matkoja hyvin lujaa. Hyaenodon eli 41–25 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa sekä mahdollisesti Afrikassa.
Hyaenodon | |
---|---|
Hyaenodon horriduksen luuranko |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | †Kreodontit Creodonta |
Heimo: | †Hyaenadontidae |
Suku: |
†Hyaenodon Leidy, 1869 |
Katso myös | |
Ulkonäkö, käyttäytyminen ja häviäminen
Hyaenodonin koko vaihteli muutamasta kilosta satoihin kiloihin. Esim. H. gigas painoi jopa 500 kiloa. Useimmat Hyaenodon-lajit olivat noin 30–100 kilon painoisia. H. microdon ja H. mustelinus olivat paljon pienempiä ja painoivat vain 3 kiloa ja olivat 30 senttiä pitkiä. Suurimmat lajit olivat noin 2 metriä pitkiä.
Pienemmät lajit liikkuivat laumoissa ja saalistivat yksin. H. gigaksen kokoiset lajit taas saalistivat yksin tai muutaman yksilön ryhmässä jopa Indricotheriumin kokoisia nisäkkäitä. Yksin H. gigas pystyi kaatamaan Entelodonin tai Chalicotheriumin.
Hyaenodonin menestys luultavasti perustuu hyvään näköön ja hajuaistiin, joilla se havaitsi maastoon kuolleet raadot nopeasti. Lisäksi Hyaenodon käveli kynsiensä eikä polkuanturoidensa varassa, jolloin se pystyi juoksemaan hurjaa vauhtia.
Hyaenodonin eläessä ilmasto oli hyvin kuivaa. Sen takia ne luultavasti saalistivat aamuisin ja iltaisin, kuten nykypäivän leijonat tai hyeenat.
Hyaenodon hävisi muiden kreodonttien mukana noin 20 miljoonaa vuotta sitten ehkä kehittyneimmille pedoille, kuten Dinofelikselle ja koiraeläimille.
Lähteet
1.Esihistoriallinen eläinmaailma