Huutomerkki (kirjasarja)

Huutomerkki oli kustannusyhtiö Tammen vuosina 1968–1983 sekä 2008–2010 julkaisema kirjasarja. Se sisälsi yhteiskunnallisia pamfletteja, joita julkaistiin yhteensä 99. Kirjoittajina toimi eri alojen vaikuttajia Suomesta ja ulkomailta.

Sarjan ensimmäinen kirja Praha 21.8.1968.

Historia

Aloitteen pamflettisarjasta tekivät Sadankomiteassa vaikuttaneet Ilkka Taipale ja Kalevi Suomela, jotka itse toimittivat järjestön kustantamaa Ydin-lehteä. Huutomerkin esikuvana olivat Ruotsissa ja Norjassa julkaistut useat vastaavat kirjasarjat. Taipale ja Suomela ottivat yhteyttä kustannusyhtiö Tammen johtajaan Jarl Hellemanniin ja keväällä 1968 yhtiön johtokunta teki päätöksen Huutomerkki-sarjan julkaisusta. Sen toimituskunnan muodostivat alussa lähinnä Taipale ja Suomela sekä myöhemmin muun muassa Pekka Peltola ja Erkki Rantala.[1]

Ensimmäinen Huutomerkki-sarjan kirja oli vuonna 1968 ilmestynyt Jaakko Okkerin toimittama Praha 21.8.1968, joka käsitteli kriittisesti Neuvostoliiton johtamien Varsovan liiton maiden tekemää Tšekkoslovakian miehitystä. Kirjaa on kutsuttu kustannustoimittamisen Suomen ennätykseksi, koska artikkelit tuli olla kustantajalla noin viikossa ja kirja ilmestyi kolme viikkoa miehityksen jälkeen.[2]

Vuosina 1968–1983 julkaistiin 92 kirjaa, joista suosituimmat olivat 1969 ilmestynyt teologi Terho Pursiaisen Uusin testamentti sekä Pekka Gronowin Laulukirja vuodelta 1973. Pursiaisen teoksesta otettiin kahden vuoden aikana seitsemän painosta ja sitä myytiin yhteensä 21 600 kappaletta, Gronowin kirjaa puolestaan myytiin 10 000 kappaletta.[3] Pursiaisen kirja aiheutti näkemyksillään suurta kohua ja sen kirjoittajasta tehtiin jopa valitus tuomiokapitulille ja oikeuskanslerille.[4]

2000-luvun julkaisut

Huutomerkki-sarjan julkaisu aloitettiin uudelleen 25 vuoden tauon jälkeen vuonna 2008, jolloin ensimmäisenä ilmestyi Yleisradion taloustoimittajan Seppo Konttisen pamfletti Salainen pankkituki.[3] Sarjan viimeinen kirja julkaistiin 2010.[5] Syyksi lopettamiselle Tammi kertoi, etteivät Huutomerkki-sarjan teokset tavoittaneet tarpeeksi lukijoita.[6] WSOY toi samaan aikaan markkinoille oman Barrikadi-sarjansa, joka oli tarkoitettu Huutomerkin kilpailijaksi.[7] Myös sen julkaisu lopettiin vuonna 2011.[6]

Huutomerkki-sarjassa julkaistuja kirjoja
Pääartikkeli: Luettelo Huutomerkki-sarjan kirjoista

1968–1983 julkaistuja kirjoja
  • Jaakko Okker: Praha 21.8.1968 (1968)
  • Martti Valkonen: Everstien Kreikka (1968)
  • Göran Palm: En yritä tehdä oikeutta (1968)
  • Katarina Eskola: Miesten maailman nurjat lait (1968)
  • Lars Ullerstam: Sukupuoliset vähemmistöt (1968)
  • Johan von Bonsdorff: Black Power (1968)
  • Terho Pursiainen: Uusin testamentti (1969)
  • Peter von Bagh: Elävältä haudatut kuvat (1969)
  • Christer Kihlman: Mistä minä tiedän (1969)
  • Esko Pirinen (toim.): Terve urheilun maa (1969)
  • Seppo Oikkonen (toim.): Aseistakieltäytyjät (1969)
  • Erkki Tuomioja: Valkoisen vallan Afrikka (1969)
  • Leena Maunula (toim.): Alas auton pakkovalta (1969)
  • Gunilla Ambjörnsson, Tuula Ikonen ja Kari Vaijärvi: Kulttuuririhkamaa lapsille (1969)
  • Jyrki Tala (toim.): Kantajana kansalainen: raportti oikeusturvasta (1969)
  • Kari Tapiola: Prahan vuodenajat (1969)
  • Kari Huttunen ja Gunni Nordström-Holm: Mustalaiselämää (1969)
  • Ho Tši Minh: Poliittisen vangin runot (1969)
  • Jukka Pakkanen (toim.): Minne kukat kadonneet (1969)
  • Raija Alho (toim.): Itsemurha (1970)
  • Matti Rossi: Väkivallan vuosi (1970)
  • Pekka Gronow: Laulukirja (1973)
  • Göran Palm: Mitä voimme tehdä? (1970)
  • Ilpo Halonen ja Matti Mykkänen (toim.): Tapaus Schüller (1970)
  • John H. Davis: Arabit vastaan Israel (1970)
  • Pertti Joenniemi ja Pentti Kaaretsalo: Suomi ja aseidenriisunta (1970)
  • Ernest Mandel: EEC ja Euroopan vastaus Amerikan haasteeseen (1970)
  • Harry Magdoff: Imperialismin aikakausi (1970)
  • Kari Tapiola (toim.): Yhteiseen Eurooppaan (1970)
  • Erkki Tuomioja: Öljypeli (1970)
  • Jaakko Blomberg: Kaksiteräinen miekka - 70-luvun puolustuspolitiikkaa. (1971)
  • Lev Trotski: Jatkuva vallankumous (1971)
  • Rosa Luxemburg: Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous (1971)
  • Johan von Bonsdorff: Pohjois-Irlanti (1971)
  • Basil Davidson: Afrikkalainen vallankumous (1971)
  • Elina Suominen (toim.): Väkivalta (1971)
  • Pentagonin paperit (1971)
  • Bakteriologiset, kemialliset ja ydintaisteluvälineet: YK:n pääsihteerin raportti ABC-aseista ja niiden vaikutuksista (1971)
  • Leo Huberman ja Paul M. Sweezy: Kuuban sosialismi (1971)
  • Raini Lehtonen (toim.): Työläinen (1971)
  • Pertti Hynynen (toim.): Lakko (1971)
  • Katarina Eskola: Ei kirjaa ilman lukijaa (1972)
  • Kirsti Paltto: Saamelaiset (1973)
  • Ilpo Halonen ja Jouko Skinnari: Varusmiehen käsikirja (1973)
  • Norodom Sihanouk: Sotani CIA:ta vastaan (1973)
  • Johan Galtung: Euroopan yhteisö - uusi supervalta (1973)
  • Antero Jyränki: Perustuslakiuudistus (1974)
  • Jorma Ojaharju: Telakalta (1974)
  • Juhani Iivari: Punapapin päiväkirja (1974)
  • Pekka O. Aro ja Jouko Skinnari: Lasisota (1977)
  • Jyrki Pietilä: Uusi kansainvälinen talousjärjestys ja Suomi (1979)
  • Pekka Nuorteva ja Jouko Soveri: Elohopeasade (1979)
  • Osmo Apunen: Kysymyksiä sodasta ja rauhasta (1980)
  • Ilkka Taipale: Elämä, kuolema ja politiikka (1980)
  • Marja-Liisa ja Kimmo Kiljunen(toim.): Namibia – viimeinen siirtomaa (1980)

Vuosina 2008–2010 julkaistut kirjat

Lähteet

Viitteet
  1. Huutomerkki-sarjan synty Tammi. Viitattu 28.7.2014.
  2. Prahan elokuu 1968 tuoreeltaan agricolaverkko.fi. Viitattu 6.10.2020.
  3. Pankkitukipamfletti elvyttää Tammen Huutomerkki-sarjan 9.2.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2014.
  4. Terho Pursiaisen kirjasesta kanneltiin tuomiokapitulille 1969 8.9.2006. Yle Elävä arkisto. Viitattu 28.7.2014.
  5. Huutomerkki (Arkistoitu – Internet Archive) Tammi. Viitattu 28.7.2014.
  6. WSOY ja Tammi lopettivat pamflettisarjansa 26.8.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2014.
  7. WSOY:n Barrikadi-sarja haastaa Tammen Huutomerkki-kirjat 12.12.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.