Huutomerkki

Huutomerkki (!) on typografinen välimerkki, joka kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen. Tavallisesti se kirjoitetaan huudahdusten, käskyjen, komentojen, kehotusten, kieltojen, toivomusten, vetoomusten, itkun ja naurun perään.[1] Huutomerkkiä käytetään myös moniin erikoistarkoituksiin.

”	Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!!	”
– Sotamies Salo Väinö Linnan teoksessa Tuntematon sotilas

Huutomerkki

Välimerkit
piste	.
pilkku	,
kaksoispiste	:
puolipiste	;
kysymysmerkki	?
huutomerkki	!
heittomerkki	’
lainausmerkit	” ”, » », ’ ’
viivamerkit	-, –, —, −
sulkeet	( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä	…
vinoviiva	/
kenoviiva	\
välilyönti

Historia

Huutomerkkiä käytettiin englanninkielisessä kirjoituksessa ensimmäistä kertaa 1400-luvulla.[2] Saksankielisessä ortografiassa sitä käytettiin ensimmäisen kerran Lutherin Raamatussa vuonna 1797.[3]

Merkki otettiin mukaan standardeihin kirjoituskoneisiin vasta 1970-luvulla. Tätä ennen oli huutomerkin asemasta ensin kirjoitettava piste, palauttaa kirjoitin edellisen merkin kohdalle ja kirjoittaa pisteen päälle heittomerkki.[4]

Käyttö

Huutomerkkiin päättyvä lause on yleensä joko painokas huudahdus, käsky, komento, kehotus, kielto, toivomus tai vetoomus.[5] Sitä ei kuitenkaan käytetä näissäkään tapauksissa joka tilanteessa, vaan esimerkiksi levolliset huudahdukset, käskyt ja kiellot päätetään pisteeseen.[6]

Suomen kielessä huutomerkki esiintyy yleensä virkkeen lopussa lukuun ottamatta sitaateissa, sulkeiden sisällä ja nimien osana. Lainausmerkein erotetun sitaatin sisällä huutomerkki tulee ennen toista heittomerkkiä: Isä huusi: ”Tulkaa jo syömään!” tai ”Tulkaa jo syömään!” isä huusi. Kun sitaatti kirjoitetaan repliikkiviivalla, se kirjoitetaan johtolauseen jälkeen ilman pilkkua: – Tulkaa jo syömään siitä! isä huusi.[5]

Arkikielessä huutomerkkiä saatetaan kolmen pisteen (…) tavoin kirjoittaa useita kertoja peräkkäin, mutta tätä käyttöä ei yleisesti pidetä hyvänä kirjoitustapana.[7] Tällaisessa käytössä huutomerkki menettää nopeasti tehoaan.[5] Huutomerkki saattaa esiintyä myös kysymysmerkin yhteydessä, jolloin kysymystä painotetaan tai se esitetään huudahduksena.

Espanjan kielessä huutomerkki merkitään myös virkkeen alkuun, mutta ylösalaisin: ¡La mataste!

Huutomerkkiä käytetään myös yleisesti varoitusmerkeissä. Suomessa se esiintyy liikennemerkissä 189.

Esimerkkejä

Huudahdus: Apua!, Terve!
Käsky: Tule tänne!, Istu!
Komento: Asento!, Pim! Olet hypnotisoitu!
Kielto: Älä tee sitä!, Emme voi mennä sinne!

Tavallinen typografiassa käytetty huutomerkki.
Suomen liikennemerkki 189. Muu vaara.
Erilaisia varoitusmerkkejä Saksassa.
Huutomerkin käyttöä tehokeinona 7 päivää -lehdessä.

Matematiikassa

Matematiikassa huutomerkki tarkoittaa termin perään liitettynä termin kertomaa. Esimerkiksi $5!=1\cdot 2\cdot 3\cdot 4\cdot 5=120$ .

Matematiikassa huutomerkillä voidaan myös osoittaa, että tarkastelun kohteena oleva funktio on yksikäsitteinen.

Tietotekniikassa

Tietotekniikassa huutomerkki tarkoittaa yleensä jonkin asian loogista vastakohtaa eli negaatiota. Esimerkiksi ohjelmoinnissa:

kytketty = true;	//tosi
kytketty = !kytketty;	//epätosi
kytketty = !kytketty;	//tosi

Lähteet

Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)
Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)
Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)
Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.
Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huutomerkki Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.

[2] Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)

[3] Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)

[joensuu-5] Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.

[6] Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.

[7] Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)