Huutokoski–Parikkala-rata

Alun perin radan itäinen päätepiste oli vanhan Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun johtaneen Karjalan radan varrella Elisenvaarassa. Rata Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui vuonna 1908, jatke Pieksämäelle vuonna 1914.[3] Kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin pian sodan jälkeen yhdysrata Parikkalasta Simpeleelle, Lappeenrannasta Elisenvaaraan johtaneelle radalle, minkä jälkeen rataosat Parikkalasta ja Simpeleeltä rajalle on purettu.

Esitys Savonlinna–Elisenvaara-radan rakentamisesta tehtiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Päätös radan rakentamisesta tehtiin vuonna 1900 ja rataosan rakentaminen aloitettiin joulukuussa vuonna 1904. Elisenvaaran ja Punkaharjun väli avattiin liikenteelle marraskuussa 1906 ja koko Savonlinna–Elisenvaara-rataosa avattiin liikenteelle 1. helmikuuta 1908.[4] Kaikki Savonlinna–Elisenvaara-rataosan rakennukset suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm.[5] Toisen maailmansodan jälkeen ratayhteys Elisenvaaraan poistui ja Parikkalasta tuli rataosan pääteasema vuonna 1949, kun rataosuus valmistui Parikkalan ja Simpeleen välille.[6] Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 rakennettu Savonlinnan päärautatieasema poistui käytöstä vuonna 2011, kun asemalle johtanut rata purettiin rinnakkaisväylän rakentamisen yhteydessä. Savonlinnan päärautatieasemaa korvaavat seisakkeet rakennettiin Pääskylahteen vuonna 2011[7] ja Kauppatorille vuonna 2012.[8]

Esitys rataosan Savonlinna–Pieksämäki ja Huutokoski–Varkaus-haaran rakentamisesta tehtiin rautatiekomitean ehdotuksesta vuoden 1897 valtiopäivillä. Rataosan rakentamispäätös tehtiin 12. tammikuuta 1911 ja rataosan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1911. Rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle marraskuussa 1913 ja säännölliselle liikenteelle koko rataosa avattiin vuonna 1914.[9] Pieksämäki–Savonlinna-rataosan asemat rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan.[10] Rataosan huonon kunnon vuoksi Huutokoski–Savonlinna-väliltä lakkautettiin henkilöliikenne vuonna 1988, jolloin rataosa jäi vain pelkästään tavaraliikenteen käyttöön.[11] Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus perusparannettiin 42 miljoonalla eurolla vuonna 2008, mutta rataosan käyttö oli parannuksen jälkeen vähäistä. Perusparannetun rataosan kunto olisi mahdollistanut henkilöjunaliikenteen käynnistämisen.[12] Liikennevirasto sulki päätöksellään Rantasalmi–Savonlinna-rataosuuden 1. syyskuuta 2015. Rataosuuden sulkeminen mahdollisti Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Sen jälkeen voitiin purkaa Laitaatsalmen rautatiesilta.[13] Uusi Laitaatsalmen kääntyvä rautatiesilta maksaisi noin 12 miljoonaa euroa. Rahoitus uutta siltaa varten myönnetään vain, jos Huutokoski–Savonlinna-rataosalle tulee käyttöä.[14]