Huulikukkaiskasvit
Huulikukkaiskasvit (Lamiaceae, aik. Labiatae) on suuri Lamiales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Huulikukkaiskasvit ovat ruohoja tai varpuja, joilla on usein minttua muistuttava voimakas tuoksu, jonka saa esille helposti, kun lehtiä hieroo sormissaan. Varsi on nelisärmäinen ja lehdet ovat kiinnittyneenä vastakkain korvakkeettomasti. Monet mausteyritit ovat huulikukkaiskasveja. Kukat ovat kypärämäisiä; alahuulessa on iso keskiliuska ja sivulla kaksi pienempää liuskaa.
| Huulikukkaiskasvit | |
|---|---|
 Karheapillike (Galeopsis tetrahit) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Huulikukkaiskasvit Lamiaceae Lindl. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tuntomerkit
Huulikukkaiskasveihin kuuluu pääasiassa ruohoja, myös joitakin pensaita, köynnöksiä ja harvoin puita, joiden oksat ovat usein korkkihuokosellisia. Sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat muun muassa diterpenoidit, betaiinit ja eräät iridoidit. Kasvit ovat usein aromaattisia. Anatomisia tuntomerkkejä on korkkijällen sijainnissa, lehtiruodin johtojänteissä ja ilmarakotyypeissä. Varsi on usein nelikulmainen. Lehdet ovat vastakkaisia ja tavallisesti hammaslaitaisia. Kukinto koostuu viuhkomaisista osakukinnoista, joissa on vastakohtaisia kukkia. Kukassa ei ole tavallisesti joutohedettä. Heteenponnen tapetumin solut ovat monitumaisia. Siitepöly on trikolpaattinen, eikä eksiini ole paksuuntunut itureikien läheltä. Sikiäin on kahden emilehden yhteenkasvettuma, ja vartalo on kaksihaarainen sekä usein gynobaasinen (kiinnittyy sikiäimen tyveen), luotti on huomaamaton. Sikiäimessä on neljä siemenaihetta emilehtien sisäsivuilla, ja niissä on 5–9 solukerroksen paksuinen kalvo eli integumentti. Hedelmä on avautumaton ja verhiöllinen; verhiö toimii leviämisen apuvälineenä; joskus hedelmä on mehevä. Siemen on ohutkuorinen.[1]
Levinneisyys
Huulikukkaiskasvien heimon levinneisyys on yleismaailmallinen.[2]
Luokittelu
Huulikukkaiskasveja tunnetaan 7173 lajia, ja ne ryhmitellään 236 suvuksi ja seitsemäksi alaheimoksi.[1]
- Symphorematoideae Briquet. Kasvit ovat liaaneja eli puuvartisia köynnöksiä; kukinto mykerömäinen; kukat tavallisesti säteittäisiä, verholehtiä 5–8, terälehtiä 5–16, heteitä 4–18, sikiäin epätäydellisesti kaksilokeroinen, siemenaiheet riippuvia; hedelmä kuiva tai lähes luumarjamainen. Sukuja kolme, lajeja 27 Intiassa, Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa.
- Viticoideae Briquet. Usein puuvartisia; kukassa toisinaan heikosti kehittynyt mesiäinen; hedelmä luumarja. Sukuja 10, lajeja 376–526 enimmäkseen tropiikissa, erityisesti Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalla alueella. Siveydenpuiden (Vitex) suvussa 250 lajia, suvussa Premna 50–200 lajia.
- Ajugoideae Kosteletzky. Kukat vastakohtaisia, säteittäisiä tai yksihuulisia; kukassa toisinaan mesiäinen; hedelmä pähkylä, harvoin luumarja. Sukuja 24, lajeja 1115 yleismaailmallisesti, erityisesti Kaakkois-Aasiasta Australiaan. Runsaslajisimmat suvut: kohtalonpensaat eli kohtalonköynnökset (Clerodendrum, 150 lajia), teurikat (Teucrium, 250 lajia), Aegiphila (120 lajia), tirskut (Rotheca, 50–60 lajia) ja akankaalit eli akanhuulet (Ajuga, 40–50 lajia).
- Prostantheroideae Luersson. Kukat tavallisesti säteittäisiä, 4–8-lukuisia. Sukuja 16, lajeja 317 Australiassa. Suurimmat suvut: ritvamintut (Prostanthera, 100 lajia), Hemigenia (50 lajia) ja Pityrodia (45 lajia).
- Nepetoideae Kosteletzky. Tavallisesti aromaattisia; vartalo gynobaasinen. Sukuja 105, lajeja 3675 kaikkialla maapallolla, erityisesti lauhkeassa vyöhykkeessä. Runsaslajisimmat suvut: salviat (Salvia, 900+ lajia), liisukat eli liisankukat (Plectranthus, 300 lajia), Hyptis (280 lajia), ajuruohot (Thymus, 220 lajia), kissanmintut (Nepeta, 200+ lajia), mäkimintut (Clinopodium, 100 lajia), Isodon (100 lajia), sirokit eli mikromeriat (Micromeria, 70 lajia), basilikat (Ocimum, 65 lajia), Platostoma (45 lajia), tuulenmintut (Aeollanthus, 40 lajia), Hedeoma (40 lajia), Lepechinia (40 lajia), meiramit (Origanum, 40 lajia), tiuhatähkät (Pycnostachys, 40 lajia).
- Scutellarioideae Caruel. Kukinto terttumainen; verhiö selvästi kaksihuulinen, pyöreäliuskainen; siemenet nystyisiä. Sukuja 5, lajeja 380 kaikkialla maapallolla. Vuohennokkia (Scutellaria) 360 lajia.
- Lamioideae Harley. Vartalo gynobaasinen. Hedelmä pähkylä. Sukuja 63, lajeja 1260 erityisesti Euraasiassa ja Afrikassa, eräät lajit kosmopoliitteja. Suurimmat suvut: pähkämöt (Stachys, 300 lajia), huppupaloyrtit (Phlomoides, 150–170 lajia), raudakit (Sideritis, 140 lajia), Leucas (100 lajia), paloyrtit (Phlomis, 50–90 lajia), patsulit (Pogostemon, 80 lajia), tähkämöt (Eremostachys, 5–60 lajia).
Suvut
|
|
|
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
- Ella Räty & Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- Leena Hämet-Ahti, ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet
- Stevens 2001–, viittaus 23.1.2015.
- http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/lamiaceaeweb.gif
- http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/lamiaceaegen.html
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Lamiaceae
- Suomen Lajitietokeskus: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae Viitattu 20.11.2020.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Gmelina
- Suomen Lajitietokeskus: Poimumarjat – Hoslundia Viitattu 16.11.2022.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.