Hutsulit

Mies kansanpuvussa.

Hutsulien perinteinen asuinalue käsittää osia Karpaattien etelä- ja pohjoisrinteistä. Nykyisen Ukrainan hallinnollisista alueista heitä asuu Verh'ovynan piirissä ja osissa Kosivin, Nadvirnan ja Kolomyjan piirejä Ivano-Frankivskin alueella, Putylan ja Vyžnytsjan piirissä Tšernivtsin alueella, sekä Rah'ivin piirissä Taka-Karpatian alueella. Ukrainan lisäksi hutsuleja asuu kylissä Romanian puolella maiden vastaista rajaa Maramureșin piirikunnassa.[1]

Hutsuleja on sittemmin myös muuttanut ympäri maailmaa. Hutsulien perustamia järjestöjä toimii esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[2]

Hutsulien nimen alkuperää ei tunneta varmuudella, mutta siitä on esitetty useita eri teorioita. Yhden mukaan nimi on johdettu paimentolaista tarkoittavasta sanasta kotšul. Toisen teorian mukaan nimi on ollut alun perin turkkilainen heimonimi uts tai uz. Kolmannen teorian mukaan nimi on johdettu itäslaavilaisen ulitšien heimon nimestä ja neljännen mukaan nimi on johdettu romanian maantierosvoon viittaavasta sanasta hoţul tai hoţ.[1]

Hutsulit ovat alkaneet asuttaa Karpaattien pohjoisrinteitä 1400-luvulta 1700-luvulle. 1700-luvulta lähtien heitä alkoi asettua myös niiden etelärinteille Taka-Karpatian ja Maramureșin alueelle. Selvästi omana ryhmänään heistä on alettu puhua Galitsiassa 1700-luvun lopulta lähtien.[1] Hutsulit olivat pitkään pääasiassa talonpoikia puolalaisten ja unkarilaisten maanomistajien alaisuudessa. Joitakin hutsuleja tiedetään olleen kasakkoina ja heitä myös soti puolalaisia vastaan. Jotkin hutsulit tunnettiin opryšok-nimisinä maantierosvoina. Lukutaito alkoi levitä tavallisen kansan keskuudessa vasta 1900-luvulla. Saman vuosisadan alussa hutsuleja osallistui Ukrainan itsenäisyyspyrkimyksiin. Hutsulien tasavalta oli muutaman kuukauden kestänyt yritys saavuttaa itsenäisyys vuonna 1919, joka päättyi Romanian miehitykseen.[2]

Hääpuku.

Hutsulien perinteiseen kulttuuriin kuuluu patriarkaalinen yhteiskuntajärjestelmä ja kausittainen liikkuminen paimennettujen lampaiden perässä ylhäällä ja alhaalla vuoristolla sijaitsevilla laitumilla.[1] Karpaattien muista kansoista hutsuleja erottaa esimerkiksi heidän värikkäät kansallispukunsa. Miehillä ja naisilla ne sisältävät mustaa tai tummanpunaista kangasta värikkäin koristeluin. Perinteisiin kuuluvat myös hutsulien omat kansantanssit ja laulut. Kansanlaulujen suosittu aihe ovat opryšokit. Kansantansseista ehkä suosituin on nopeatahtinen hutsulka.[2]