Husholmenin linna

Husholmen sijaitsee Porvoon tuomiokirkosta 11 kilometriä itään. Se muodostaa Husholmenin niemen kärkiosan, joka on entinen kalliosaari. Kallioniemi on 110×100 metrin kokoinen ja se kohoaa yli 10 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallion laella sijaitsee kaksi tasannetta, jotka ovat 7 metriä ja 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Muinaislinnan rakenteista on jäljellä vain osia valleista ja kivirakenteita, joista osa on kuulunut kahden rakennuksen pohjarakenteisiin. Osa rakenteista on muurattu laastilla ja kivien lisäksi rakennelmissa on käytetty myös tiiltä.[1][2][3]

Linnasaaren ympäriltä vedessä on löydetty kaksi kaarevaan kehään lyötyjä paalurivistöä. Paalujen lukumääräksi on laskettu noin 600. Ulompi paaluvarustus kiertää nykyisen rannan 35–60 metrin päässä ja sisempi 10–25 metriä rannasta. Paalurivistöillä on todennäköisesti pyritty estämään saaren lähestyminen mereltä käsin epätoivottuja reittejä pitkin. Vedestä on löydetty myös kaksi laitureihin liittyviä arkkumaista hirsi- ja kivirakennetta. Paalut ovat lahonneet vedessä vain vähän. Paaluista otettut näytteet on ajoitettu dendrokronologisesti välille 1369–1383, joten puut on kaadettu 1380-luvun jälkipuoliskolla. Tämä kertonee samalla linnan rakentamisajankohdan, joka olisi valmistunut samoihin aikoihin. Kyseessä on toistaiseksi vanhin Suomessa ajoitettu paaluvarustus.[1][3]

Muinaisjäännöksen arvoa nostaa se, että se on käyttöaikansa jälkeen välttynyt täysin rakennustoiminnalta. Harvinaisten lehtokasvien ja kallion liepeen iäkkään puuston ansiosta Husholmen on myös luonnonsuojelukohde.[1][4]

Vuonna 1934 Ella Kivikoski tutki paikan pintapuolisesti. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1947 (Nils Cleve, koekaivaus), 1956 (Jouko Voionmaa), 1995–1996 (Harri Nyman ja Veli-Pekka Suhonen). Kohde on tarkastettu vuosina 1980 (Harry Alopaeus) ja 1994 (Sirkka-Liisa Seppälä). Saaren muinaisjäännöksien ympäristöä on hoidettu vuosina 1992–1999 (Jukka Moisanen ja Päivi Maaranen). Alueen kasvillisuustutkimuksia on tehty vuosina 1993 (Kukkonen) ja 2000 (Nummi).[1][3]

Kaivauksien löytömateriaali on runsasta ja tukee kohteen sijoittamista keskiaikaan. Monet löytöesineistä kuuluvat keskiaikaiseen arkielämään, mutta joukossa on myös katkelmia luksusesineistöstä. Esineistöä on esillä Porvoon museossa.[3]

Linna kuuluu Albrekt Mecklenburgilaisen Suomeen 1300-luvun lopulla rakentamien linnojen joukkoon. Sen käyttötarkoitus on todennäköisesti liittynyt merirosvousta ja kaapparitoimintaa harjoittaneiden vitaaliveljien toimintaan Suomessa ja Itämerellä.[4] Husholmenin linnaan ei voida liittää varmuudella keskiaikaisia asiakirjalähteitä, mutta paikka on mahdollisesti muutamassa 1390-luvun puolivälin kirjeessä mainittu Wartholm, "uusi linna Uudellamaalla". [5] [6]

Saarella tehtiin vuonna 1992 suuri perusraivaus, jonka jälkeen sitä on täydennetty ja siirrytty sen jälkeen jatkuvaan perushoitoon. Tarkoituksena on pitää muinaisjäännöksien jäänteet avoimena ja samalla tuoda kohde esille eri suunnista. Kohteessa käy ihmisiä jonkin verran, ja sinne johtaa polku.[3] Vuonna 2016 saaren omistaja Bosgårdin kartano ja Museovirasto avasivat Husholmenia kiertävän pysyvän ulkoilmanäyttelyn, joka kertoo linnanpaikan historiasta sanoin ja kuvin.

• Alopaeus, Harri: Historiallisen ajan arkeologia Suomessa, 1984
• Lovén, Chr.: Borgar och befästingar, s. 185–186, 1996