Huoneistoselitelmä

Huoneistoselitelmä tarkoittaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevaa huoneistojen luetteloa.[1]

Huoneistoselitelmässä määritellään yhtiön jokaisen huoneiston osalta seuraavat tiedot:[1]

  • huoneiston sijainti
  • huoneiston numero tai kirjaintunnus
  • huoneiston pinta-ala (huoneistoala)
  • huoneiston käyttötarkoitus (kuten asuinhuoneisto, liikehuoneisto, myymälä, toimisto, autotalli tai varasto[2][3])
  • huoneiston huoneiden lukumäärä
  • osakehuoneiston osalta osakeryhmä, joka tuottaa oikeuden hallita kyseistä huoneistoa

Huoneistoina on luetteloitava erityisesti kaikki osakehuoneistot. Osakehuoneistoja voivat olla asuntojen lisäksi esimerkiksi autotalliosakkeet tai varasto-osakkeet.[1]

Huoneistoselitelmään luetteloidaan myös ne huoneistot, jotka ovat yhtiön välittömässä hallinnassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asuin- ja liikehuoneistot. Ne on mainittava yhtiöjärjestyksessä vastaavalla tarkkuudella kuin osakehuoneistot.[1]

Muut tilat

Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on mainittava muut huonetiloihin rinnastettavat tilat kuten varastotilat. Itsestään selvästi yhtiön hallintaan kuuluvia tiloja kuten kuten porraskäytäviä ja hissikuiluja ei kuitenkaan tarvitse merkitä yhtiöjärjestykseen.[1]

Jos osakehuoneistoon kuuluu vähäinen varasto tai muu vastaava tila, siitä riittää mainita käyttötarkoitus. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi mainita, että huoneistoon liittyy varastotila ullakolla tai kellarissa.[4]

Joissain yhtiöissä on ullakko- tai kellarivarastoja, jotka ovat osakkaiden käytössä mutta yhtiön hallinnassa. Ne eivät siten kuulu osakehuoneistoihin. Näiden suhteen on yhtiön omassa harkinnassa, millä tarkkuudella ne merkitään yhtiöjärjestykseen.[1]

Poikkeuksia

Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksistä saattaa puuttua maininta huoneiston käyttötarkoituksesta. Silloin käyttötarkoitus ilmenee rakennusluvasta.[5] Myös pinta-ala voi olla laskettu nykyisistä määräyksistä poikkeavalla tavalla.[1]

Huoneiston sijainnin voi haluttaessa ilmaista rakennuspiirustukseen tehtävillä merkinnöillä. Tämä tapa on kuitenkin harvinaisempi kuin luettelomainen huoneistoselitelmä.[1]

Huoneistoselitelmässä saattaa olla rakentamattomia huoneistoja. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun yhtiö on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain, mutta jälkimmäisiä vaiheita ei ole kannattanutkaan rakentaa suhdanteiden heikettyä. Rakentamattomia huoneistoja voidaan merkitä huoneistoselitelmään myös tarkoitukselliseksi, jotta osakkaille voidaan jakaa käyttämätöntä rakennusoikeutta tulevia tarpeita varten.[1]

Muutokset

Huoneistoselitelmää voi muuttaa muuttamalla yhtiöjärjestystä. Se on kuitenkin harvinaista.[6] Muutos voi tulla kyseeseen muun muassa silloin, kun huoneiston käyttötarkoitusta muutetaan, huoneistojen lukumäärä muuttuu tai yhtiössä suoritetaan lisärakentamishankkeita.[7]

Muutos vaatii yhtiökokouksen enemmistön hyväksynnän. Jos yksi osakas haluaa muutoksen oman huoneistonsa huoneistoselitelmään, muiden osakkaiden ei ole pakko hyväksyä muutosta.[7]

Huoneistoselitelmää ei yleensä tarvitse muuttaa sen takia, että jonkin huoneiston huoneiden lukumäärä muuttuu.[7] Osakas saakin tavanomaisesti purkaa huoneiston kevytrakenteisia väliseiniä ja rakentaa uusia väliseiniä, vaikka huoneiden määrä siitä muuttuisikin. Myöskään saunan rakentaminen ei edellytä huoneistoselitelmän muuttamista.[8]

Huoneistojen jakaminen edellyttää huoneistoselitelmän muuttamista. Huoneistojen määrän lisääntyessä yhtiön kunnossapitoriskit kasvavat mm. siksi, että uusiin huoneistoihin rakennetaan uusia vesipisteitä. Jos yhtiössä olisi enemmän asuntoja kuin huoneistoselitelmästä ilmenee, yhtiöjärjestyksestä voisi saada väärän kuvan yhtiön luonteesta. Sitä vastoin huoneistojen yhdistäminen tehdään usein muuttamatta huoneistoselitelmää. Toisin kuin jakaminen, yhdistäminen ei yleensä aiheuta muille osakkeenomistajille lisää kunnossapitokuluja. Näin tehty yhdistäminen voidaan myöhemmin helposti myös purkaa.[8]

Käyttötarkoitus

Huoneistoselitelmässä käyttötarkoitus liikehuoneisto on varsin laaja. Liikehuoneistoa saa lähtökohtaisesti käyttää kaikenlaisessa liiketoiminnassa kuten myymälänä, ravintolana tai työhuoneena.[2]

Jos käyttötarkoitus on liikehuoneistoa rajoitetumpi, huoneistoa ei voi käyttää mihin tahansa liiketoimintaan. Näin ollen myymäläksi määrättyä tilaa ei voi käyttää ravintolana. Jos näin halutaan tehdä, huoneistoselitelmää on muutettava.[2]

Rakennuslupa voi rajoittaa huoneiston käyttötarkoitusta huoneistoselitelmän lisäksi.[2]

Esimerkki

Seuraavassa on esimerkki huoneistoselitelmästä.[3]

3 § Huoneistoselitelmä

Osakkeet tuottavat hallintaoikeuden yhtiön talossa oleviin tiloihin seuraavasti:

Huoneisto Kerros Huoneistotyyppi ja käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Osakkeet nrot lukumäärä
A I 3 h+k+s, asunto 98 1–98 98
B I 4 h+k+s, asunto 112 99–210 112
C II 3 h+k+s, asunto 98 211–308 98
D I autotalli 25 309–318 10
E I varasto 25 319–328 10

Yhtiön välittömään hallintaan jäävät seuraavat tilat:

Huoneisto Kerros Huoneistotyyppi ja käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Osakkeet nrot lukumäärä
F II kerhohuone 70 yhtiön hallinnassa

Lisäksi yhtiön hallinnassa on ulkoiluvälinevarasto, saunaosasto ja piha-alueella olevat autopaikat.

Lähteet
  1. Kuhanen, Petteri ym.: Asunto-osakeyhtiölaki. Kommentaari, s. 99–102, 169. Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-685-215-0.
  2. Kuhanen ym. s. 285–287
  3. Furuhjelm, Marina ym.: Yhtiöjärjestysmallit. Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-951-685-258-7.
  4. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys | Kiinteistöriitalakimies kiinteistoriitalakimies.fi. Viitattu 22.10.2022.
  5. Kuhanen ym. s. 288
  6. Kallela, Liisa: Huoneistotietojärjestelmä maanmittauslaitos.fi. 2021.
  7. Kuhanen ym. s. 307
  8. Kuhanen ym. s. 281–282, 289
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.