Hukkariisi
Hukkariisi eli jokihukkariisi[4] (Leersia oryzoides) on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavattava merenrantojen heinäkasvi. Suomessa laji on uhanalainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[5]
Hukkariisi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Vaarantunut |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
Kladi: | Commelinids |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Alaheimo: | Oryzoideae[2] |
Suku: | Hukkariisit Leersia |
Laji: | oryzoides |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen hukkariisi kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on vaaleanvihreä, pysty ja monilehtinen. Korren solmuissa on alaspäisiä karvoja. Lehdet ovat 6–10 mm leveitä, karheita ja pitkä- ja velttokärkisiä. Lehden tylppä kieleke on enintään 1,5 mm pitkä. Kukinto on 10–15 cm pitkä veltto- ja pitkähaarainen röyhy, mutta se tulee tavallisesti vain osittain esiin lehtitupesta. Tähkylät ovat yksikukkaisia, soikeita ja kaleettomia. Helpeet ovat 4–5 mm pitkiä ja karvaisia; ulkohelve on vihneetön.[6] Hukkariisi on itsepölytteinen.[7]
Levinneisyys
Hukkariisiä esiintyy Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä sekä Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ukrainaan. Erillisiä esiintymiä on riisinviljelyn ylläpitäminä Pohjois-Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Pohjoismaissa hukkariisi elää äärirajoillaan ja sitä on tavattu harvinaisena Tanskasta, Etelä-Ruotsista ja Kaakkois-Suomesta. Nyky-Suomen ensimmäinen havainto hukkariisistä on Kotkan Mussalosta vuodelta 1931, vaikkakin laji tunnettiin entuudestaan Karjalasta Viipurinlahdelta. Nykyään hukkariisi tunnetaan Kymijoen suuhaarojen suilta Pyhtäältä, Ruotsinpyhtäältä ja Kotkasta seitsemältä kasvualueelta.[7]
Elinympäristö
Hukkariisi kasvaa suojaisissa murtovesilahdissa sekä viljavien jokivarsien vesirajan tuntumassa.[7]
Lähteet
- Kurtto, Arto: Hukkariisi. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 177–178.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
- Maiz-Tome, L.: Leersia oryzoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
- Stevens, P. F.: Poaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
- ITIS (englanniksi)
- Hukkariisi (jokihukkariisi) – Leersia oryzoides Laji.fi. Viitattu 29.3.2021.
- Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 16.12.2009.
- Retkeilykasvio 1998, s. 617.
- Kurtto 1997, s. 177.