Hukari

Hukari on lyhyt jäykkä miekka. Se tuli muotiin pitkämiekan tilalle 1700-luvulla.[1] Nykyään nimitystä käytetään leveäteräisestä ja painavasta väkipuukon ja vesurin risteymästä.

Ranskan laivaston hukari 1800-luvulta.

Hukari Ruotsissa

Hukaria käytettiin aseena Ruotsin valtakunnan armeijassa. Sitä voitiin käyttää paitsi sotimiseen, myös metsästykseen ja puhdetöihin.[2]

Hukari Venäjällä

Venäjän keisarillisella armeijalla oli 1600-luvulta 1800-luvun loppuun käytössä lyhyt ratsuväen ja jalkaväen miekka, jota kutsuttiin Suomen puolella hukariksi. Nykyään vastaavanlaista asetta käytetään vain juhlaparaateissa.

Hukari Ranskassa

Ranskassa laivasto käytti hukaria 1800-luvulla.

Hukari Saksassa

Saksassa oli käytössä keskiajalla samanniminen mestauslaite, josta ei ole säilynyt juurikaan tietoa jälkipolville. Oletettavasti laite oli kuitenkin giljotiinin kaltainen. (vrt. germaaniseen sanaan huggare ’kaataa, hakata, lyödä’. Ammattimielessä sana tarkoitti puunkaatajaa tai pyöveliä.)lähde?

Sanan alkuperä

Hukari on laina ruotsin sanasta huggare, joka erään tarinan mukaan viittaisi hakkapeliittojen "hugga in" eli "hakkaa päälle" -huutoon.

Muuta

Hukari on Keski-Suomessa sijaitsevan rautakautisen kylän kutsumanimi. Lisäksi ainakin Ruotsissa on samanniminen kylä.

Lähteet
  1. Erävesuri Hukari jyrekom.fi. 1.4.2010. Arkistoitu 1.4.2010. Viitattu 13.10.2018.
  2. Kyselypalsta aselehti.fi. 2.6.2006. Arkistoitu 2.6.2006. Viitattu 13.10.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.