Huhtasuo (suuralue)

Kangasvuoren sairaala.

Vuonna 1935 taimitarha aloitti toimintansa silloin vielä asumattomalla Huhtasuon alueella. Taimitarhan viereen avattiin Sotateknillinen varikko vuonna 1944.[5] 1950-luvulla alettiin rakentaa Kangasvuoren psykiatrista sairaalaa,[6] ja vuonna 1958 valmistuivat vanha sairaalarakennus sekä lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[5]

Bussipysäkki Kangasvuorentiellä keväällä 1982.

1970-luvun kerrostaloja Sulussa.

Kangasvuoren asemakaava hyväksytiin vuonna 1963, ja se on suuralueen ensimmäisenä valmistunut asuinalue.[7] Sinne rakennettiin kerrostalojen lisäksi rivi- ja pientaloja 1960–1970-lukujen aikana.[6] Huhtasuon kaupunginosan rakentaminen alkoi vuonna 1971 Kangaslammen asuinalueesta,[8] jonka ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1972.[9] Teknillisen varikon rakennukset purettiin ja pian alkoi Varikon ja Sulku-Kaakolammen asuinalueiden rakentaminen.[8] Sulku-Kaakkolampi rakennettiin pääosin vuosien 1972–1978 aikana.[8] Kangasvuoreen rakennettiin Pupuhuhdan lähiö, jonka rakennuskanta valmistui suurimmalta osin vuosien 1974–1979 aikana.[8] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä elementtikerrostaloista,[6] mutta Kaakkolammelle rakennettiin myös pientaloja.[10]

Vuonna 1971 Kangasvuoressa valmistui koulu, joka järjesti opetusta 1-2 luokille. Vuonna 1975 Huhtasuon kaupunginosaan valmistui ala-aste.[11] 1980-luvulla suuralueella toiminnassa olivat Huhtasuon, Kangasvuoren ja Pupuhuhdan ala-asteet sekä Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu.[12] Myös päiväkotitoimintaa otettiin käyttöön muun muassa Pupuhuhdassa ja Kangasvuoren koulun tiloissa.[12]

Suomen ensimmäinen Prisma -marketti avattiin Kangasvuoreen kuuluvalle Seppälän alueelle vuonna 1972.[13] Huhtasuon kaupunginosan ensimmäinen liikekeskus avattiin Kangaslammelle vuonna 1973.[10][8] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin sitä ympäröivien asumalähiöiden palvelukeskukseksi.[7][6] Huhtakeskuksen pienalueella sijaitseva Huhtasuon kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1986.[14] Huhtakeskuksen ostoskeskuksen laajennusosa valmistui vuonna 1988.[6]

Huhtakeskuksen ostoskeskus.

Huhtasuon suuralueelle oli kehittynyt negatiivinen maine ja alueella oli paljon työttömyyttä, joten vuonna 1997 järjestettiin Huhtasuo 2000 -hanke, jolla aluetta pyrittiin kehittämään.[15][16] Vastaavanlainen hanke oli toteutettu Huhtasuolla jo aiemminkin.[15]

1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa huomattavasti enemmän rivi- ja pientalovaltaista rakennuskantaa.[17] Kehittyi uusia asuinalueita, kuten Kangasvuoreen kuuluva Rasinrinne.[17] 2000-luvulla aloitettiin kaavoittaa Pysäkkivuoren asuinaluetta, joka liitettiin Huhtasuon kaupunginosaan vuonna 2009.[17]

Vuonna 2002 Kangasvuoren ostoskeskus tuhoutui tulipalossa. Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tahallisesti.[18]

Vuosien 2013–2015 aikana Huhtasuolla toteutettiin Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke, jolla pyrittiin kehittämään alueen asukkaiden hyvinvointia.[19] Hankkeen kanssa yhteistyössä Huhtasuolla järjestettiin myös lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke vuosina 2013–2016.[20]

Huhtasuon yhtenäiskoulun piha-aluetta.

Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun koulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin 2010-luvulla.[12] Vuonna 2015 otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu.[21] Kangasvuoressa toimi päiväkoti, joka purettiin vuonna 2017.[22] Sen tilalle rakennettiin päiväkotikoulu, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.[23][24]

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus aloitti toimintansa Kangasvuoren sairaalan tiloissa. Keskus suljettiin seuraavan vuoden marraskuussa turvapaikanhakijatilanteen vakiintumisen vuoksi.[25]

Huhtasuon asuntokannasta kerrostalohuoneistojen osuus oli 86% vuonna 2016.[4] 1–2 huoneen asuntojen osuus oli 60,4%.[4] Asuntokannasta vuokra-huoneistoja oli 54%.[4] Vuosien 2010–2016 aikana valmistuneita asuinrakennuksia oli 696 kappaletta.[4]

Huhtasuon työvoimaosuus oli 60,7% vuonna 2015. Työllisyysaste oli 51,1%, ja työttömyysaste oli 28,4%, joka oli koko kaupungin korkein.[4]

Huhtasuon väestöstä 16–64-vuotiaita oli 64,8% vuonna 2016.[4] Vieraskielisiä oli 14,3%.[4] Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 20,1%.[4]

Vuonna 2016 Huhtasuon väestön perheistä lapsiperheitä oli 47,8%.[4] Yksinhuoltajaperheiden osuus oli 14,2%.[4] Lapsettomien pariskuntien osuus oli 51,4%.[4] Asuntokunnista yksinasuvia oli 52,9%.[4]