Huhdin työväentalo

Urjalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1902. Tontti työväentaloa varten saatiin lahjoituksena vappujuhlassa vuonna 1906. Rakennushanketta varten kerättiin varoja iltamilla ja arpajaisilla, ja lisäksi otettiin laina Urjalan Säästöpankista. Työt aloitettiin talvella 1910 hirsien hankinnalla. Rakennustyö tehtiin osin talkoilla, osin palkkatyönä. Tupaantuliaisjuhlaa päästiin viettämään elokuussa 1911.[1]

Tammikuussa 1918 punakaarti otti talon haltuun, ja sodan jälkeen se taas joutui valkoisen puolen takavarikoimaksi. Tässä yhteydessä muun muassa yhdistyksen kirjasto, lippu ja näyttämön esirippu tuhottiin. Talo vapautui takavarikosta kesällä 1919, mutta sitä käytettiin kunnan rokkosairaalana vielä kesäkuuhun 1920 saakka.[1]

Sisällissodan jälkeen yhdistys joutui oikeuteen, sillä sodan aikana punakaarti oli yhdistyksen leimaa käyttäen takavarikoinut Urjalan Meijeriosuuskunnalta lähes 21 000 markan arvosta maitoa ja voita. Meijeriosuuskunta vaati saataviaan työväenyhdistykseltä, joka puolestaan katsoi, ettei velka ollut yhdistykselle kuuluva. Lopulta nimismies kuitenkin toimitti ulosmittauksen, ja yhdistys otti lainaa, ettei sen tarvinnut luopua velkojen edestä talostaan. Tämän jälkeen talo ja tontti myytiin varmuuden vuoksi kunnallisjärjestölle, etteivät mahdolliset muut velkojat pääsisi siihen käsiksi. Lopulta korkein oikeus kuitenkin kumosi alempien oikeusasteiden tuomion Meijeriosuuskunnan velasta.[1]

Talvi- ja jatkosodan aikaan taloa käytettiin sotilasmajoitukseen.[1]

Nykyään (2023) talo on edelleen Urjalan työväenyhdistyksen omistuksessa, ja sitä vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten ympäri vuoden.[2] Talossa on sali (150 henkeä) elokuvateatterina, näyttämö, kahvio, sisä wc:t[3].

Oma talo piristi yhdistyksen toimintaa 1910-luvulla. Kokouksien osanotto oli runsasta, ja lisäksi järjestettiin iltamia, joiden ohjelmassa oli esimerkiksi näytelmiä ja tanssia. Iltamien aikaa ei ollut rajoitettu, joten tanssi saattoi jatkua aamukolmeen tai neljään saakka.[1]

Vuonna 1927 talolle hankittiin elokuvakone. Kymmenen vuotta myöhemmin siihen hankittiin myös äänilaitteet. 1950-luvulla rakennettiin uusi konehuone ja laitteisto uusittiin. Ainakin vuonna 1999 talolla näytettiin edelleen elokuvia. 1990-luvulla taloa käytettiin lisäksi yhdistyksen kokoustilana, ja myös eläkeläiset kokoontuivat siellä.[1]

Työväentalolla järjestettiin ainakin heinäkuussa 2014 Suvikino-niminen elokuvafestivaali.[4]

Talo oli alun perin 12 x 14 metrin kokoinen, ja siihen kuului juhlasali näyttämöineen, eteinen, ravintola, keittiö ja kamari. Vuonna 1925 taloa laajennettiin. Vuonna 1947 kuistit muutettiin, seuraavana vuonna taas pärekatto vaihdettiin asbestilevykatteeseen. 1960-luvulla näyttämö purettiin. Vuonna 1974 hirsirakenteinen talo vuorattiin laudoilla ja maalattiin punaiseksi. Seuraavana vuonna talo liitettiin kunnalliseen vesijohtoon. Sisävessat saatiin 1980-luvun puolivälissä.[1] Talon pinta-ala nykyään on noin 300 m².[2]