Hugo Ilmari Kautto

Hugo Ilmari Heikinpoika Kautto (19. joulukuuta 1885 Laukaa – 19. huhtikuuta 1918 Lahti)[1] oli jalkinetyöntekijä, toisten tietojen mukaan suutari sekä toimi Lahden kaupungin pormestarina vallan 28. tammikuuta 1918 kaapanneen kansanvaltuuskunnan edustajana. Hänen kanssaan Lahden kaupunkia johti niin ikään kansanvaltuuskunnan edustajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja seppä J. E. Lintonen. Sotilasasioista vastasi Lahden rykmentti.

Vallankaappaukseen johtanut kehitys

Mommilan veriteot ja suurlakko nostattavat valmiutta
Pääartikkeli Mommilan veriteot

Vallankaappaukseen johtanut kehitys oli alkanut Lahdessa sosiaalidemokraattien tiistaina 13. marraskuuta 1917 julistaman suurlakon jälkeen. Jo tätä ennen Hausjärven Oitin Mommilassa tapahtuneen Alfred Kordelinin murhan jälkeen Lahden kaupunki palkkasi kahdeksan palomiestä lisää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Myös VPK oli hälytysvalmiudessa. Keskiviikkona 14. marraskuuta, kun tieto suurlakosta tuli Lahteen, työväenliike jakautui kahtia.

Suurlakkokomitea tilaa venäläisiä ja kotkalaisia apujoukkoja

Lakkoa kannattavat valitsivat 25-henkisen lakkokomitean ja ryhtyivät lakkoon torstaina 15.11.1917. Torstaina Loviisankatu 8:n juhlasalissa järjestettiin lakkoa vastustava kokous, minkä päätöslauselman pormestari Otto Lyytikäinen vei tiedoksi Johan Henrik Vitalin kanssa suurlakkokomitealle. Myös kaupungin puhelinkeskuksen valtaamista ja sulkemista paheksuttiin. Perjantaina 16.11. liikkeet ja koulut toimivat ja lakkoa vastustava kokous kokoontui uudelleen ilmoittaen suurlakkokomitealle, että eduskunnassa on saavutettu yksimielisyys elintarvikekysymystä lukuun ottamatta ja että liikkeiden sulkemiseen pyrkivät lakkovahdit on poistettava sekä asetettava yövartio. Tähän suurlakkokomitea ei suostunut vaan hankki apua Kotkasta. Lauantaina 17.11. Ali Aaltonen toi 200–250 miestä venäläisin sotilaskiväärein aseistautuneen vahvan joukon, joka majoittui Säde I:n huoneistoon. Kotitarkastuksia ja kiinni ottamisia suoritettiin, ja osa vietiin entisen miliisipäällikön J. Rissasen johtaman Lahden vallankumouksellisen neuvoston eteen. Joukko kuitenkin palasi vielä saman päivän iltana Kotkaan. Lakkokomitea oli tilannut avukseen lisäksi myös venäläisiä sotilaita, jotka se oli majoittanut Hotelli Lahteen. Lakkoa vastustanut kansalaiskokous kokoontui tiistaina 20.11., ja samana päivänä lakko päättyi ja venäläiset sotilaat menivät Loviisaan. Jotkut venäläiset upseerit olivat yrittäneet saada kiinni otettuja kaupunkilaisia vapaiksi lakkokomitealta. Lakkoa vastustanut kansalaiskokous päätti pyytää apua prokuraattorilta, ja porvarilliset puolueet liittyivät yhteen todeten, ettei yleisen järjestyksen pito enää onnistu.

Lisää aseita Venäjältä ja kuvernöörin sovitteluyritykset

Eino Rahja lähetti Pietarista lisää aseita, joista Lahden punakaarti sai noin 150 kivääriä 26.11.1917. Tämän lisäksi aseita saatiin Hennalan varuskunnan venäläisiltä sotilailta. 7.12. Lahteen saapui Hämeen läänin virkaa tekevä kuvernööri K. A. Saarinen sovittelemaan perustetussa sovintolautakunnassa, mikä ehdottaa yleistä aseistariisuntaa. Se ei toteudu.

Sotilasyhteistyö lujittuu

Punakaartit ryhtyivät yhä itsenäisempään toimintaan, ja Lahden punakaarti kävi 80 hengen voimalla Kaukaan tehtaalla ja Iitissä Kurrin kartanossa takavarikoimassa aseita loppiaisena 1918. Lisäksi takavarikoitiin poliisikoululle lähetettäviä hevosia. Lahden punakaartin esikunta piti tupaantuliaiset Hennalan varuskunnan sotamiesneuvostolle upseerikerholla 13.1.1918.

Sota alkaa

Punakaarteille annettiin valmiuskäsky 24.1.1918 ja seuraavana päivänä Suomen senaatille alistettiin suojeluskunnat. Sosiaalidemokraattien toimeenpaneva komitea antoi käskyn liikekannallepanosta lauantaiksi 26.1. kello 12. Hennalassa punakaartin, ammattiosastojen ja puolustusyhdistysten päätös pantiin toimeen 28.1.1918 valtaamalla kaupungintalo, rautatieasema ja puhelinkeskus. Suojeluskunta suunnitteli valtaavansa Hennalan kasarmin, mutta totesi olevansa liian heikko ja vetäytyi Sysmään. Kautosta tuli Lahden "punainen" pormestari.

Sodan päätös

Suomen sotasurmat 1914–1922 tutkimusten ja arkistojen mukaan Kautto murhattiin 19.1.1918. Saksalaiset aloittivat samana päivänä Lahden valtaamisen Pennalasta käsin Renkomäen kautta.

Pääartikkeli Lahden valtaus
Tausta-artikkeli osasto Brandenstein

Ennen Kauton lyhyeksi jäänyttä kautta ja hänen jälkeensä Lahden pormestarina toimi Otto Lyytikäinen.

Lähteet

Viitteet
    Edeltäjä:
    Otto Lyytikäinen    		 Lahden kaupungin pormestari Seuraaja:
    Otto Lyytikäinen
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.