Hugo Ekhammar

Hugo Johannes Ekhammar (sukunimi vuoteen 1930 Ekholm; 24. tammikuuta 1880 Helsinki – 15. helmikuuta 1955 Ruotsi)[1] oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Ekhammarin isä oli Länsi-Uudeltamaalta kotoisin ollut torpparisukuun kuulunut puuseppä joka oli muuttanut Helsinkiin. Ekhammar opiskeli Helsingin yliopistossa ja väitteli 1916 tohtoriksi.

Ekhammar toimi ruotsinkielisten ylioppilaiden Studentbladet-lehden toimittajana 1913–1917. Hän korosti erityisesti sitä että Suomen ruotsinkielinen väestö voisi yhdistyä vain jos sosiaaliset ongelmat kuten torpparikysymys ratkaistaisiin.

Ekhammarin tunnetuin teos on Länsi-Uudenmaan torpparialueille noin vuoden 1880 tienoille sijoittuva realistinen romaani Under torparsolen. Hän kirjoitti myös ruotsinkieliselle Pohjanmaalle sijoittuvan kansankuvauksen Det norrfångna landet jossa kuvattiin kansansivistäjien kohtaamia vaikeuksia vanhoillisessa maaseutuyhteisössä. Under torparsolen-romaanista on tehty näytelmä joka on esitetty Raaseporin kesäteatterissa 1973 ja 2006.

Ekhammar oli mukana 1910- ja 1920-luvuilla ns. itäruotsalaisessa liikkeessä joka oli ruotsinkielisten vastine aitosuomalaisuudelle. Itäruotsalaisten mukaan Suomen ruotsinkielinen väestö oli maan alkuperäisväestöä ja suomalaisväestö taas Venäjältä tuotujen volgansuomalaisiin heimoihin kuuluneiden orjien jälkeläisiä. Ekhammarin mukaan Suomi oli ”Itä-Ruotsi”, jonka ruotsinkielinen väestö muodosti Ruotsin irredenta-alueen ja suomenkielinen väestö edusti kokonaan vierasta elementtiä maassa[2].