Hugo Berghell
Hugo Karl Albert Berghell (6. huhtikuuta 1864 Mustasaari – 12. joulukuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen valtiongeologi.[1]
Henkilöhistoria
Berghellin vanhemmat olivat nimismies Kristian Berghell ja Maria Josefina Moliis. Hän pääsi ylioppilaaksi 1883 Vaasan ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1889, filosofian lisensiaatiksi 1896 sekä filosofian maisteriksi ja tohtoriksi 1897.[1]
Berghell oli geologina Geologisessa komissionissa. Hän toimi viimeksi valtiongeologina 1893–1922.[1]
Berghell teki maa- ja kallioperän kartoituksia eri puolilla Suomea Turun saaristosta ja Karjalan kannakselta aina Lappiin saakka. Vuonna 1913 Lappajärvellä huvilan omistanut filosofian maisteri Evald Odenwall (1873–1965) kiinnitti Berghellin huomiota huvilansa lähiympäristön moreenissa esiintyneisiin kärnäiittilohkareisiin. Berghell alkoi tutkia asiaa ja hän löysi lisää kärnäiittilohkareita Lappajärven saarista sekä tutki myös kärnäiittipaljastumia Vartijasaaressa ja Kärnänsaaren pohjoisosassa. Berghell piti kärnäiittiä Suomen nuorimpana kivilajina mutta hän otaksui kivilajin syntyneen tulivuoren purkauksessa eikä meteoriitin törmäyksen seurauksena. Berghell oli kiinnostunut myös Vimpelin Puskalankallion eli Puurokallion myhkygraniittiesiintymästä, jonka geologi Aarne Laitakari löysi 1914. Hän kävi tutustumassa esiintymään kesällä 1919 yhdessä Geologisessa komissionin johtajan J. J. Sederholmin kanssa.[2]
Hugo Berghell oli naimisissa vuodesta 1901 Mimmi Knaapin kanssa. Vuorineuvos Helge Berghell (1906–1995) oli heidän poikansa.[3] Hugo Berghell kuoli 1922 58-vuotiaana ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[1][4]
Julkaisuja
- Bidrag till kännedomen om södra Finlands kvartära nivåförändringar, väitöskirja. Helsingfors 1896
- Lavansaari. Finlands geologiska undersökning N:o 29. Geol. kommissionen, Helsingfors 1896
- Säkkijärvi. Finlands geologiska undersökning N:o 28. Geol. kommissionen, Helsingfors 1896
- Mohla. Finlands geologiska undersökning N:o 34. Geol. kommissionen, Helsingfors 1899
- Pyhäjärvi. Finlands geologiska undersökning N:o 37. Geol. kommissionen, Helsingfors 1900
- Rautus. Finlands geologiska undersökning N:o 36. Geol. kommissionen, Helsingfors 1900
- Punkaharju. Suomen matkailijayhdistys, Helsinki 1906
- Då jag var Hindenburg: ett Wasaminne från krigsåret 1915. Helsingfors 1921
- Über den Quarzit von Kallinkangas, seine Wellenfurchen und Torckenrisse. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 59. Geologiska kommissionen i Finland, Helsingfors 1923